KIINAN KANSANTASAVALTA JATKAA SUUNNITELMATALOUDEN TIELLÄ.

SEKÄ VALTIONTALOUTTA ETTÄ YKSITYISTÄ SEKTORIA SÄÄNNELLÄÄN VALTION JA PUOLUEEN EHDOILLA.

KIINAN WTO-KYTKENTÄ LIITTYY KIINAN VAATIMUKSIIN VAPAAKAUPPAJÄRJESTÖN SÄÄNNÖSTÖN MUUTTAMISEKSI. KIINA ALOITTI HETI LIITTYMISPÄÄTÖKSEN JÄLKEEN LAAJAN OHJELMAN KAUPALLIS-POLIITTISEN YHTEYKSIEN RAKENTAMISEKSI ERITYISESTI KEHITYSMAIDEN KANSSA.

KIINAN KÖYHYYDENPOISTO-OHJELMA, TALOUDELLISET TAVOITTEET SEKÄ YMPÄRISTÖNSUOJELUOHJELMIEN TULOKSET OVAT YLITTÄNEET ODOTUKSET.

SHANGHAIN KUUTOSET, KIINAN JA POHJOIS-KOREAN SEKÄ KIINAN JA VENÄJÄN JA KIINAN JA INTIAN VÄLISET KESKINÄISET SOPIMUKSET MUUTTAVAT MAAILMAN VOIMASUHTEITA.

KIINA TUKEE MAAILMAN MUITA IMPERIALISMINVASTAISIA VOIMIA.

KIINA HALUAA USA:N ASEVOIMAT POIS KESKI-AASIASTA.

KIINA KEHITTÄÄ RAKENTAVIA SUHTEITA AFRIKAN VALTIOIHIN.

________________________________________________________________

Yleisiä piirteitä. Lähihistoriaa.

Kiinan Kansantasavalta ja sen vallankumous ovat käyneet lävitse monimuotoisen muutosprosessin toisen maailmansodan jälkeisenä kylmän sodan kautena sekä sen jälkeen.

Väestömäärältään maailman suurimman valtion vallankumouksellinen perosessi on ymmärrettävästi vaikea ja monimutkainen. Ensi alkuun käyttöön otettu neuvostoliittolaistyyppinen malli osoittautui huonosti soveltuvaksi aasialaiseen ympäristöön ja kulttuuriin.

Vastareaktiona byrokraattiselle sosialismille syntyi niin sanottu kulttuurivallankumous, jossa lailliset menettelytavat korvattiin nuorten kaaderien melko mielivaltaisella ja usein väkivaltaisellakin kaiken vanhan hävittämiseen pyrkivällä radikalismilla. Tämä äärimmäisyysliike jäi lyhytaikaiseksi.

Kiinalaisen vallankumouksen ongelmana näytti tuossa vaiheessa olevan köyhyys, jonka poistamiseen nuoren sosialismin keinot eivät riittäneet. Siksi Kiinan kommmunistinen puolue muutti linjaansa ja otti käyttöön sosialisminsisäisiä kapitalistisia menetelmiä tuotannon tehostamiseksi. Näinhän tehtiin Neuvostoliitossakin 20-luvulla.

Vuonna 2003 näyttää siltä, että puolueen valvonnassa ja puolueen asettamin poliittis-taloudellisin ehdoin toimivat yksityiset yritykset ovat saaneet aikaan toivotun tuloksen siltä osin, että bruttokansantuote on voimallisesti noussut. Samaan aikaan kuitenkin tuloerojen alueellinen ja sosiaaliluokkien välinen kasvu on tuonut ongelmia. Kapitalistiset menettelytavat ovat myös aiheuttaneet työttömyyttä.

Kiinan poliittinen johto on kuitenkin ilmoittanut yksiselitteisesti jatkavansa marxismi-leninismin tiellä. Siten yksityisten yritysten toimintaa valvotaan tarkoin. Niiden ulkomaankauppaa seurataan valtion antamien älykorttien avulla. Yrityksiä sitovaa sosiaalilainsäädäntöä kehitetään voimallisesti.

Korruptiosta on säädetty äärimmäisen kovat rangaistukset, joita myös langetetaan pysyvästi meneillään olevan korruptionvastaisen kampanjan aikana.

Kiinassa poliittinen järjestelmä ohjaa markkinoita eikä päinvastoin kuten kapitalistisissa maissa on asian laita.

Maailmalla on ihmetelty Kiinan taipumista kapitalistisen vapaakauppajärjestön (WTO) jäsenyyteen. Asiaan tulee tiettyä logiikkaa, kun otetaan huomioon WTO:n tulevat voimasuhteet. Kiinan väestöllinen ja myös taloudellinen potentiaali on ja tulee olemaan niin suuri, että se ylittää Pohjois-Amerikan ja Länsi-Euroopan yhteisen painoarvon.

Kiina on moneen otteeseen toistanut, että se haluaa WTO:lle uudenlaisen menettelytapasäännöstön. WTO:ssa Kiinan tahtoa lienee melko mahdoton vastustaa. Tilanne on mielenkiintoinen. Läntisten teollistuneiden kapitalistimaiden jatkaessa häikäilemätöntä kolmannen maailman riistoa Kiinan Kansantasavalta on systemaattisesti asettunut kehitysmaiden puolelle ja solminut niihin monipouolisia ja toimivia poliittisia ja kaupallisia suhteita. Siten tulevaisuuden WTO voi olla aivan muuta kuin miksi se alunalkaen on kapitalistien toimesta suunniteltu. Toistaiseksi se on maailmankapitalismin etujärjestö. Entä Kiinan mukaantulon jälkeen? On aivan varmaa , että WTO:n piirissä laadittu käsikirjoitus maailman tulevista kaupallisista ja poliittisista prosesseista ei tule toteutumaan, sillä se perustuu yksinapaiselle USA-johteiselle maailmanhallinnolle. Sellaista visiota Kiina ei tule koskaan hyväksymään.

Kiinassa astui 1.6.2001 voimaan laki, jolla asunto- ja kiinteistökauppa saatetaan valtion järjestelmälliseen valvontaan. Huhtikuussa 2001 IMF on esittänyt absurdin suunnitelman Afrikan vesihuoltojärjestelmien yksityistämiseksi. Samaan aikaan Kiinassa toteutetaan uusia jättimäisiä yhteiskunnallisia vesirakennusprojekteja. Kiina on ilmoittanut yksiselitteisesti jatkavansa suunnitelmatalouden tiellä. WTO-liitynnän yhteydessä Kiina uudistaa ulkomaankauppaministeriönsä tehokkaan valvonnan vaatimuksia vastaavaksi. Kesäkuussa 2001 Kiinan kommunistinen puolue on kehottanut yksityisen yhtiöiden työntekijöitä järjestäytymään ammattiliittoihin ja liittymään puolueeseen. Kiinassa pyritään purkamaan monopoliyhtiöt ja niiden valta lainsäädännöllisin keinoin. Marraskuussa 2001 on kaivostoiminta Kiinassa asetettu tiukasti luvanvaraiseksi.

WTO puolestaan haluaa poistaa kaikki ja pääoman liikkumisen ja kasautumisen sekä kaupan rajoitukset. Kiinan valitsema tie eteenpäin ei lainkaan sovellu nyky-WTO:n ajatusmaailmaan.

Viimeksi kuluneiden ja meneillään olevan viisivuotissuunnitelmakauden aikana on Kiinassa saavutettu merkittäviä tuloksia köyhyydenpoistamisohjelmassa, tuotannon yleisessä kehittämisessä ja modernisoinnissa sekä ympäristönsuojeluohjelmissa.

Toisen maailmansodan päättyessä Kiina jakautui kahtia, sosialistiseen Kiinan Kansantasavaltaan ja Taiwanin saareen, Kiinan Tasavaltaan. Kahtiajako on ollut jatkuva suurvaltapoliittinen kiistan aihe, sillä manner-Kiina pitää Taiwania maakuntanaan ja Taiwan puolestaan on ollut maailmankapitalismin sillanpääasema lähellä sosialistista Kiinan Kansantasavaltaa.

Ulkopoliittisesti Kiina on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisen epävarmuuden kauden jälkeen tavoittanut jälleen oman selkeän linjansa. Kiinan Kansantasavalta on solminut kiinteät ja toimivat suhteet Aasiassa erityisesti Korean Demokraattisen Kansantasavallan, Vietnamin Kansantasavallan ja Laosin Kansantasavallan kanssa. Kiinalla on suuri vaikutusvalta koko Aasiassa ja sen poliittiset ja kaupalliset suhteet ovat kehittyneet myönteisesti kaikkiin Aasian valtioihin.

Kiinan linja on anti-imperialistinen ja siten sillä on hyvät suhteet myös maailmankapitalismin painostamiin pienempiin kapitalistisiin valtioihin. Kiina on selväsanaisesti ilmoittanut, ettei se hyväksy amerikkalaista maailmaherruuspyrkimystä.

Tästä linjavalinnasta johtuen on ymmärrettävää, että välit imperialistisen USA:n kanssa ovat viileät, ajoittain jopa vihamieliset. Kiinan uutislähetyksissä on vuosina 2000/2004 ollut havaittavissa yhä rankempaa kritiikkiä erityisesti Yhdysvaltain harjoittamaa agressiivista ulkopolitiikkaa vastaan sekä siksi, että Yhdysvallat on pyrkinyt ulkopuolisena sekaantumaan Taiwanin asemasta käytäviin kiinalaisten keskinäisiin keskusteluihin.

Maiden välisiä suhteita ei edistä liioin se, että USA tukee "ihmisoikeuksien" nimissä Falun Gong -järjestöä, joka näennäiseen uskonnollisuuteen vedoten toimii poliittisesti ja harjoittaa hajotuspolitiikkaa Kiinan Kansantasavallan sisällä.

Dalai Laman vierailu Taiwanissa keväällä 2001 verhottiin uskonnolliseksi tapahtumaksi. Kyse oli poliittisesta ja separatistisesta provokaatiosta.

Kiina on pyrkinyt estämään aseiden viennin Taiwanille. Yhdysvallat sen sijaan päätti huhtikuussa 2001 toimittaa järeitä aseita Taiwanille.

Kiina ja USA syyttelevät toisiaan ihmisoikeusongelmista. Amerikkalainen näkökulma on varsin tekopyhä. Länsimainen käsite "ihmisoikeus" ei sisällä todellisia perusoikeuksia kuten oikeutta työhön, palkkaan ja asumiseen. Sosialistinen käsitys ihmisoikeuksista sisältää tämäntyyppiset elämän perusedellytykset. Kiinassa on rikoslaissa yhteiskunnan vastainen kiihotustoiminta on säädetty rangaistavaksi, joten mm. Falun Gong -liikkeen aktivistien mahdollinen tuomitseminen perustuu kirjoitettuun lakiin, ei mielivaltaan.

Yhdysvaltain alkeellinen ja epädemokraattinen poliittinen organisaatio, rasismi, epäinhimilliset vankilaolosuhteet, poliittiset oikeudenkynnit ym. ihmisyyttä loukkaavat piirteet tuskin oikeuttavat arvostelemaan ihmisoikeustilannetta muissa valtioissa.

Toukokuussa 2001 Yhdysvallat menetti äänestyksessa Genevessä paikkansa YK:n ihmisoikeuskomissiossa. Se on voitto Kiinalle, sosialismille ja kehitysmaille.

Yhdysvaltalaisen vakoilukoneen törmääminen kiinalaishävittäjään Etelä-Kiinan Meren yllä huhtikuussa 2001 huononsi maiden välisiä suhteita edelleen. Yhdysvaltain hallitus ei aikonut pyydä anteeksi tapahtunutta. Kiinan vaatimusta anteeksipyynnöstä voitiin pitää oikeutettuna, koska on ilmailuasiantuntijoiden mukaan amerikkalaiskone on rikkonut ilmailumääräyksiä. Yhdysvallat puolestaan vaati oman koneensa miehistön luovuttamista ilman ehtoja. Tilanteessa oli tyypillistä amerikkalaisen provokaation makua. Yhdysvaltain edustaja on myöhemmin myöntänyt amerikkalaiskoneen loukanneen Kiinan ilmatilaa. Lopulta on saatu aikaan kompromissi pakon edessä esitetyn jonkinlaisen anteeksipyynnön myötä ja amerikkalaiskoneen miehistö on vapautettu. Koko prosessissa voidaan Yhdysvaltojen katsoa kärsineen sekä poliittisen että arvovaltatappion. Asian selvittely kuitenkin jatkuu. Samoin jatkuvat vakoilulennot.

Yhdysvaltain nykyinen hallitus näyttää suhtautuvan Kiinan Kansantasavaltaan ylimielisesti. Se on leikkiä tulella. Kiina on superluokan talous- ja sotilasmahti. Siihen eivät tehoa ne keinot, joilla Itä-Eroopan blokki murrettiin.

Kiinan Kansantasavalta liittolaisineen ja ystävineen muodostaa vahvan punaisen ja anti-imperialistisen vyöhykkeen Aasiassa.

Aasiassa historia uhkaa toistaa itseään. Japanilainen militarismi nousee jälleen, tällä kertaa Yhdysvaltain tuella. Japanissa huhtikuussa 2001 julkaistu toisen maailmasodan historiaa vääristelevä oppikirja on saanut ällistyneen vastaanoton ja vastalauseiden ryöpyn, johon ovat Kiinan lisäksi osallistuneet Pohjois-Korea, Etelä-Korea ja Taiwan.

Kiinan poliittinen järjestelmä on edistyksellinen. Se on sivuuttanut parlamentaarisen vaiheen. Kansanedustusjärjestelmä perustuu neuvostoihin kaikilla tasoilla.

Joidenkin spekulaatoiden mukaan Kiinan yhdeksäs kansankongressin kokous maaliskuussa 2001 oli päättänyt siirtymisestä sosialismista markkinatalouteen. Se ei pidä paikkaansa. Kommunistisen puolueen erityisasema säilyy ja suunnitelmatalouden perustana olevista viisivuotissuunnitelmista pidetään kiinni. Valtiolliset lyhyen ja pitkän tähtäimen taloudelliset suunnitelmat ovat jo sinänsä ristiriidassa vapaan markkinatalouden kanssa. Kapitalistien annetaan palvella yhteiskuntaa, mutta kuri on ankara. Marraskuussa 2001 yhdeksäntoista henkilöä tuomittiin kuolemaan veropetoksista.

Kiinalainen "sosialistinen markkinatalous" on aivan eri asia kuin länsimainen "vapaa markkintalous". "Sosialistisen markkintalouden" erilaiset perustason säätötoimenpiteet ja päätösvallan hajauttaminen eivät merkitse yhteiskunnan perusrakenteiden muuttamista, vaan niiden vahvistamista.

Viisivuotissuunnitelmaan 2001 - 2006 sisältyy kattavan sosiaaliturvajärjestelmän luominen sekä mittava ympäristönsuojeluohjelma.

Läntinen valtamedia uskottelee, että Kiinassa on luovuttu kommunismista. Se ei pidä paikkaansa. Maata hallitsee kommunistinen puolue. Kaadereilta vaaditaan sosialismin teorian tuntemusta. Mao Tse Tung on arvostettu henkilö, jonka kuvia näkee kaikkialla. Hän on aikanaan sanonut, että Kiinan tie sosialismiin on pitkä ja mutkikas. Kestäköön vaikka tuhat vuotta...

Kiinan Kansantasavallan korkeimman neuvoston suuren kateederikorokkeen takana on koko seinän kokoinen punainen sirppi ja vasara -lippu, joka symboloi Kiinan nyt ottaneen sen roolin, minkä maailma Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä menetti.

Kiina on ilmoittanut noudattavansa Kioton ilmastosopimusta teollisuutensa kasvutavoitteista huolimatta.

Kiinan Kansantasavallan hallituksen toimenpiteillä oli työttömyys onnistuttu maaliskuuhun 2001 mennessä pudottamaan 3.1 prosenttiin. Sosialistisessa valtiossa tavoitteena on sataprosenttinen työllisyys.

Kiinaa on syytetty ideologisesta revisionismista. Muistettakoon kuitenkin, että meneillään on maailmahistoriallisesti jättimäinen prosessi, joka on vasta alkuvaiheessaan. Joka tapauksessa on rohkaisevaa havaita, että Kiinassa nuorisonkin keskuudessa kunnioitetaan vallankumouksellisia perinteitä.

Kiina laajentaa jatkuvasti kauppasuhteitaan kaikkialle maailmaan, erityisesti kolmannen maailman valtioihin. Kiinan kaupankäynti kehitysmaiden kanssa on erilaista kuin Yhdysvaltain sanelu- ja riistopolitiikka. Kiinan ulkomaankauppa perustuu tasavertaisuuteen.

Kiinan presidentin vierailu latinalaisen Amerikan valtioihin, Kuubaan, Chileen, Argentiinaan, Uruguaihin ja Brasiliaan huhtikuussa 2001 jää historiaan merkityksellisenä maailmanpoliittisena tapahtumana. Hänen vieraillessaan Kuubassa maitten välillä sovittiin laajasta kaupallisesta ja taloudellisesta yhteistyöstä. Sama tulee epäilemättä koskemaan monia muita Keski- ja Etelä-Amerikan valtioita.

Kiinan kansanarmeijan johto keskusteli huhtikuussa 2001 Pekingissä Libyan laivaston edustajan kanssa. He totesivat maittensa väliset yhteiset näkemykset kansainvälisistä ja alueellisista kysymyksistä ja sopivat maitten välisen sotilaallisen yhteistyön kehittämisestä. Libya tukee Kiinan yhden valtion politiikkaa. Kiina vahvisti jo aiemmin ilmoittaman kantansa Lockerbie-prosessin valheellisesta poliittisesta luonteesta.

Kiinan kommunistinen puolue oli länsä Vietnamin kommunistisen puolueen yhdeksännessä kansallisessa kongressissa huhtikuussa 2001. Siihen osallistuivat myös Laosin Kansan Vallankumouksellinen Puolue, Korean Työväenpuolue, Kuuban kommunistinen puolue ja Kambodzan Kansanpuolue.

Yhdysvaltain Kiinaan kohdistama uhkailu ja tahalliset provokaatiot saattavat merkitä jopa todellista sodan vaaraa.

Dalai Laman vierailu Yhdysvaltoihin toukokuussa 2001 lienee ollut jälleen Yhdysvalloista käsin ohjattu provokaatio. Dalai Lama edusti ulkomailla tiibetiläistä separatismia samalla kun Kiinassa vietettiin Tiibetin vapauttamisen vuosijuhlaa. Taiwanin presidentin vierailu USA:ssa samaan aikaan tuskin on sattuma.

Kiinan ja Yhdysvaltojen välisten suhteita ei varmaan parantanut Yhdysvalloissa kesäkuussa 2001 liikkeelle laskettu huhu, jonka mukaan Kiina toimittaa aseita ja räjähteitä Kuuballe. Saattaa olla tottakin, mutta asia on Kuuban ja ja Kiinan välinen eikä kuulu Yhdysvalloille.

Taiwanin Patriot-ohjuskokeet kesäkuussa 2001 olivat jälleen osoitus tahallisesta provokaatiosta, jonka alkuperä on epäilemättä USA. Miksi Yhdysvallat ehdoin tahdoin haluaa huonontaa suhteita potentiaalisesti mahtavaan kauppakumppaniin?

Myös Kiinan ja Japanin suhteissa esiintyy uusia ongelmia. Japanissa julkaistiin vuonna 2001 historian oppikirja, jossa Japanin toisen maailmansodan aikana tekemät rikokset on unohdettu. Japanin päämisteri kunniakäynnit vuosina 2001 - 2004 muistomerkillä, jossa on myös sotarikollisten muistolaatat, herättivät protesteja niin Kiinassa kuin muuallakin.

Shanghai Cooperation Organization -järjestön syntyminen kesäkuussa 2001 osoitti, että amerikkalainen kuvitelma yksinapaisesta maailmanjärjestelmästä voidaan unohtaa.

Kiina, Venäjä, Kazakstan, Kirgistan, Tadzikistan ja Uzbekistan ovat liittyneet tähän taloudelliseen, poliittisen ja sotilaalliseen yhteistyöjärjestöön, joka kattaa kolme neljäsosaa Euraasian pinta-alasta ja neljänneksen maailman väestöstä.

Sotilaallisesti sopimus tähtää omiin puolustusjärjestelmiin ja hylkää amerikkalaisen yksipuolisen ydinasejärjestelmän kehittämissunnitelmat.

Kiinan presidentin vierailulla Venäjälle heinäkuussa 2001 on sotilaspoliittinen merkitys. Molemmat valtiot tuomitsevat Yhdysvaltain ydinohjussuunnitelmat ja uusimman ohjuskokeen. Kiinan presidentti vierailee myös Moldaviassa ja Ukrainassa.

Kiinan presidentti Jiang Zeminin kutsusta Palestiinan presidentti Jasser Arafat vieraili Kiinassa elokuun lopulla 2001. Vierailun päätteeksi Jasser Arafat sanoi luottavansa Kiinan tukeen taistelussa palestiinalaisten laillisten oikeuksien puolesta ja Kiinan myötävaikutukseen kansainävälisissä pyrkimyksissä rauhaan Lähi-Idässä. 

Vuonna 2001 Kiinan kommunistinen puolue vietti perustamisensa 80-vuotispäivää suurin juhlallisuuksin ja opimistisin tulevaisuuden näkymin. Marxilais-leniniläisyyttä ja siihen perustuvaa yhteiskunnan ja yhteiskuntatieteen edelleen kehittämistä korostetaan näkyvästi.

Vuoden 2008 olympialaiset järjestetään läntisen propagandakoneiston lähes hysteerisestä vastutuksesta huolimatta Pekingissä. Se on jälleen poliittinen voitto maailman imperialisminvastaisille voimille.

Yhdysvallat imperialistisena voimana on joutunut puolustuskannalle. Se pyrkii nyt parantamaan suhteita Kiinaan korkean tason vierailuin. Se sopii Kiinalle. Kiina on koko ajan korostanut hyvien suhteiden merkitystä, mutta ilman ehtoja.

Samaan aikaan Yhdysvallat kuitenkin lisää sotilaallista valmiuttaan Aasiassa.

Syyskuussa 2001 Kiinan presidentti vieraili Pohjois-Koreassa. Vierailun keskeinen aihe oli yhteinen puolustusvalmius.

Elokuussa 2001 Kiina ilmoitti käynnistävänsä yhdessä muiden suurvaltojen kanssa fuusioreaktoriprojektin. Tämä koko ihmiskunnan kannalta tärkeä pyrkimys maailman energiaongelmien ratkaisemiseksi lähes saasteettomasti keskeytyi kymmenen vuotta sitten Neuvostoliitossa.

Lokakuun lopussa 2001 Kiinan edustaja täsmensi Algeriassa pidetyssä kokouksessa maansa suhtautumista terrorismiin. Kiina vastustaa terrorismia sen kaikissa muodoissa. Kiina ei hyväksy terrorismin kytkemistä uskontoon tai kansaan. Vastaiskujen tulee perustua päteviin todisteisiin. Sotilaalliset toimenpiteet eivät saa aiheuttaa vahinkoa syyttömille ihmisille.

Marraskuun alussa 2001 julkaistu Kiinan ja muiden Kaakkois-Aasian maiden (ASEAN) terrorismin vastainen julkilausuma koskee terrorismia kaikkialla ja kaikissa muodoissa, erityisesti viattomiin siviileihin kohdistuvaa terrorismia. Viimeinen ilmaisu viittaa epäilemättä angloamerikkalaiseen terrorismiin Afganistanissa, vaikka läntinen media ei sitä ole huomaavinaan.

Saattaa kuitenkin olla, että Kiinan varovainen suhtautuminen länsivaltojen sotaretkeen Afganistaniin osaltaan ehkäisi maailmankapitalismin etuja palvelevan suursodan syttymistä. 

APEC:in kokouksessa lokakuussa 2001 suurvallat näyttivät sopuilevan. Taustalla on kuitenkin ylipääsemättömiä ristiriitoja. Yhdysvallat yritti tässä kokouksessa käyttää tilaisuutta hyväkseen omien imperialististen poliittisten tarkoitusperiensä ajamiseen.

Yhdysvaltain ajama globalisaatioprosessi kärsi kokouksessa takaiskun.

Marraskuussa 2001 Kiina hyväksyttiin WTO:n jäseneksi järjestön kokouksessa Qatarissa. Lähivuodet näyttävät, mihin kehitysmaaystävällisen Kiinan WTO-jäsenyys johtaa. Kiina aloitti välittömästi laajan kaupallisten ja poliittisten vierailujen ohjelman eri puolille maailmaa, kuitenkin erityisesti kehitysmaihin.

Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset suhteet jatkuvat vuoden 2001 lopulla juhlapuheista huolimatta ongelmallisina.

Euraasialaisten suhteiden muotoutumista kuvastaa Kiinalaisen Kansan Päivälehden web-sivun kansilehdelle on syksyllä 2001 ilmestynut suora linkki venäläisen Pravda-lehden sivuille.

Vietnamin valtiovierailu Kiinaan joulukuun alussa 2001 vahvisti yleisaasialaista yhteistyötä.

Joulukuussa 2001 Kiina ilmaisi suuttumuksena Yhdysvaltain mannerten välisten ohjuskokeiden vuoksi. Samalla Kiina korosti omaa puolustusvalmiuttaan.

Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean edustaja vieraili Libyassa joulukuussa 2001.

Afganistanin valtauksen jälkeen Yhdysvallat on sijoittanut sinne Kiinaa vastaan suunnatun ohjusjärjestelmän. Tällaisen virheen vakavuutta geopolitiikan kannalta tuskin tarvitsee korostaa.

Kiinan ja Yhdysvaltain suhteet kylmenivät jälleen vuoden 2002 alussa, koska läntinen imperialismi on Afganistanin sodan yhteydessä asettunut sotilaallisesti suunnitelmiensa mukaisesti Aasiaan ja uhkaa myös Kiinaa.

Vuoden 2002 alusta alkaen Kiinan ulkopolitiikka suuntautuu johdonmukaisesti mm. suhteiden kehittämiseen entisiin neuvostotasavaltoihin.

Kiina on historiallisesti pyrkinyt johdonmukaisesesti suhteiden parantamiseen Yhdysvaltain kanssa. Se ei koskaan onnistu, sillä Yhdysvaltain taholta lähentyminen pilataan aina jonkinmuotoisella provokaatiolla. Tammikussa 2002 Kiinan presidentille toimitetusta amerikkalaisvalmisteisesta lentokoneesta löydettiin yli kolmekymmentä erilaista salakuuntelu-j a vakoilulaitetta. Tietenkin kiinalaiset suuttuivat. Eivät kai amerikkalaiset kuvitelleet, ettei ostaja tarkista hankkimaansa lentokonetta?

Helmikuun alussa 2002 Kiinan ulkoministeriö esitti jyrkkäsanaisen vastalauseen Yhdysvaltain presidentin suunnittelemille uusille sotilaallisille agressioille Irakia, Irania ja Pohjois-Koreaa vastaan. Siten Yhdysvaltain ja Kiinan välit kylmenivät edelleen.

Kiina, Venäjä ja Intia ovat sopineet kolmikantaisesta Yhdysvaltain mielettömän "pahuuden akseli" -ajatusmallin vastustamisesta.

Yhdysvaltain presidentin vierailu Kiinassa vuonna 2002 on kiinalaisenkin median taholla koetettu saada näyttämään ystävälliseltä eleeltä. Sitä se ei ole.Vierailun todellista luonnetta ei tiedetä. Kiinan ja Yhdysvaltain edut ovat joka tapauksessa ristiriidassa geopolitiikassa ja maailmankaupassa.

Taiwanin kysymyksessä vallitsee jyrkkä erimielisyys, joka on geopoliittisesti verrattavissa siihen ristiriitaan, minkä on aiheuttanut Yhdysvaltain sotilaallinen länsäoloKorean niemimaalla.

Bushin vakuutteluita hänen myötämielisyydestään yhden-Kiinan -politiikalle ei otettu kiinalaisten taholla todesta. Bush ei myöskään saavuttanut vastakaikua yrittäessään saada Kiinan tukea ydinteknologiarajoituksille.

Yhdysvaltain aiemmat provokaatiot ja uhkailut eivät liioin ole Kiinassa unohtuneet.

Maaliskuussa 2002 Kiina protestoi jyrkästi Yhdysvaltain asettamia teräksen tuontitulleja vastaan. Kiina esitti virallisen valituksen asiasta WTO:lle.

Keväällä 2002 Kiina linjasi politiikkaansa. Se ei salli ulkoista sekaantumista asioihinsa eikä sisäistä separatismia. Se hylkää amerikkalaiset lapselliset ihmisoikeustulkinnat. Kiina lisää puolustusvalmiuttaan tuntuvasti ja korostaa, ettei Kiina muodosta uhkaa kenellekään.

Maaliskuussa 2002 muiden valtioiden ohella myös Kiinaan kohdistuneet ydinaseuhkailut saivat tyrmistyneen vastaanoton Kiinan hallituksessa.

Varaulkoministeri Li Zhaoxing sanoi erittäin jyrkkäsanaisessa lausunnossaan 16.3.2002, että Yhdysvaltojen järjetön yritys kiristää muita valtioita ydinaseuhkailuilla aiheuttaa muualla lähinnä puolustustahdon lujittumista. Hän viittaa samassa lausunnossa Yhdysvaltain mielivaltaiseen WTO:n säännösten rikkomiseen terästullien asettamisessa sekä Yhdysvaltain taholta jatkuvaan Taiwanin aseistamiseen.

Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset suhteet ovat nykyisin jäätävät. Tällainen tilanne on marxilaisittain lainmukainen. Yhden supervaltion monopolipääoman rajattomat kasvupyrkimykset aiheuttavat ristiriidan, jolle ei kapitalismin olosuhteissa ole ratkaisua. Maailma on mahdollisesti jo nyt lähellä tilannetta, jossa valittavana on joko tie kohti sosialismia tai kaiken tuhoava sota.

21.3.2002 Kiinalainen Kansan Päivälehti julkaisi artikkelin, jossa viitataan Mao Tse Tungin perintöön ja todetaan Jiang Zeminin johtavan maan ulkopolitiikkaa samoin periaattein. Tekstissä korostetaan Kiinan itsemääräämisoikeutta ja varoitetaan voimakkain sanoin amerikkalaista imperialismia Kiinan sisäisiin asioihin puuttumisesta. Artikkelin pääsanoma on Kiinan kansanarmeijan voima ja valmius jopa ydinaseiden käyttöön.

Huhtikuussa 2002 Kiina ja Valko-Venäjä sopivat keskinäisen taloudellis-poliittisen yhteistyön edelleen kehittämisestä.

Genevessä keväällä 2002 kokoontunut YK:n ihmisoikeuskomissio ei löytänyt huomautettavaa Kiinan ihmisoikeustilaneesta.

Huhtikuussa 2002 Kiinan presidentti teki valtiovierailut Saksaan, Libyaan, Tunisiaan ja Iraniin. Samaan aikaan myös Kiinan pääministeri ja ulkoministeri ovat tehneet lukuisia vierailuja ulkomaille, erityisesti kolmannen maailman valtioihin.

Huhtikuussa 2002 Kiina lykkäsi suunniteltua japanilaista laivastovierailua, koska Japanin pääministeri oli käynyt osoittamassa kunnioitusta japanilaisen fasismin sotamuistomerkillä.

Kiina ja Venäjä aloittivat Shanghain kuutosten sotilasyhteistyösopimuksen perustalla keväällä 2002 yhteisen puolustusliiton rakentamisen NATO:n nopeasti kasvavan uhan vuoksi. Asiasta kertoi Vremja Novosti 26.4.2002.

Vastakohtana YK:n lasten oikeuksien julistuksen tyhjille sanoille Itä-Aasian valtiot laativat toukokuussa 2001 Pekingissä sitoumusluonteisen julistuksen lasten todellisten oikeuksien kunnioittamiseksi. Julistuksessa on 47 konkreettista lainvoimaista kohtaa. Toteutusaikataulu yltää tässä vaiheessa vuoteen 2010.

Koko teksti englanniksi: Full Text of Beijing Declaration on Commitments for Children

YK:n lasten oikeuksia käsittelevä konferenssi pidettiin toukokuussa 2002. Riitaisan kokouksen tuloksena oli vain katteettomia julkilausumia. YK:n ja Kiinan toimenpiteissä lasten aseman turvaamisessa on huima ero Kiinan hyväksi.

Kiinan presidentin vakavat keskustelut Intian ja Pakistanin johtajien kanssa kesäkuussa 2002 saattoivat pelastaa ihmiskunnan helvetilliseltä ydinsodalta.

Välittömästi Putinin ja Bushin tapaamisen jälkeen kesäkuun alussa 2002 Kiinan presidentti Jiang Zemin matkusti Venäjälle SCO:n (Shanghai Cooperation Organization) kokoukseen. SCO:n luonne on sekä taloudellinen että sotilaallinen.

Kesäkuussa 2002 Kiina ilmoitti selväsanaisesti, että sille riittää Yhdysvaltain riehuminen rajoillaan. Kiina haluaa Yhdysvaltain asevoimat pois Keski-Aasiasta.

Kesäkuussa 2002 Kiinan presidentti Jiang Zemin vieraili Latviassa, Virossa, Islannissa ja Liettuassa. Suomalainen media vaikeni asiasta. Syy tällaiseen epärehellisyyteen saattaa olla siinä, että Yhdysvaltain ja Kiinan välien kiristyessä STT:n tiukasti amerikkalaisperäisiin harhautuksiin sidottu propaganda ei halua antaa kansalaisten kiinnostua kiinalaisten näkemyksistä.

Kiinan ja Yhdysvaltain välejä ei varmaan paranna se, että Taiwan on julkisuudessa asettunut puolustamaan Yhdysvaltain uusia poliittisia agressioita Kuubaa kohtaan.

Kiina tarjosi kesäkuussa 2002 apuaan Lähi-Idän ongelman ratkaisemiseksi. Kyseessä lienee ensimmäinen ulkopuolinen rehellinen yritys pysyvän rauhan aikaansaamiseksi tlää ongelma-alueella.

Kesäkuussa 2002 Kiina ilmoitti virallisesti panostavansa valtionyhtiöiden ja kollektiivien hallinnon demokratisointiin. Sama koskee periaatteessa myös yksityistä sektoria. Voisiko mikään tuotannollinen ideologia olla enempää ristiriidassa WTO:n nykyisten yksityistämisperiaatteiden kanssa?

23.6.2002 Kiinan hallitus ilmoitti, että valtionyhtiöiden osakkeiden myyntisuunnitelmat peruutetaan toistaiseksi. Kyseessä saattaa olla sosialistisen markkinataloudellinen järjestelyvaihe, mutta yhtä hyvin voidaan ajatella tällaisen päätöksen olevan oire uudesta siirtymästä sosialismin suuntaan.

Heinäkuun alussa Yhdysvallat päätti manner-Kiinan vastustuksesta toimittaa uudenaikaista ohjusaseistusta sekä sukellusveneitä Taiwanille. Tämä provokatiivinen päätös takaa ongelmallisten suhteiden säilymisen maailman kahden supervaltion välillä.

Heinäkuussa 2002 Kiinan ulkoministeriö ilmoitti selväsanaisesti, ettei se enää siedä ulkovaltojen lähetystöjen kautta tapahtuvaa ihmissalakuljetusta eikä provokatiivisia ja tekaistuja poliittisia turvapaikanhakutapauksia. Kolme Yhdysvaltain kansalaista on pidätetty tässä yhteydessä heidän suorittaessaan tällaisia operaatioita yhteistyössä Etelä-Korean viranomaisten kanssa.

Heinäkuussa 2002 Kiina on toivotti virallisesti menestystä Afrikan Unionille ja sen huippukokoukselle Etelä-Afrikassa.

Yhdysvallat ja osa Taiwanin johtohenkilöistä ärsyttivät elokuussa 2002 Kiinaa ilmeisen tarkoituksellisesti asevarustelulla ja puheilla Taiwanin itsenäisyydestä. Kansan Päivälehti arvostelee 11.8.2002 toimituksellisessa artikkelissan kärkevästi Yhdysvaltain kaksinaamaista politiikkaa. USA sanoo puolustavansa yhden Kiinan periaatetta, mutta samaan aikaan se tukee aktiivisesti Taiwanin separatisteja.

Kiina ja Venäjä ottavat etäisyyttä maailmankapitalismiin. Laajassa kaupallisesssa yhteistyösopimuksessa elokuussa 2002 sovittiin keskinäisen kaupan rahayksiköksi Kiinan juan, ei dollari tai euro. Muodollisesti kaupallisella sopimuksella on selkeästi myös poliittisia ja sotilaspoliittisia ulottuvuuksia. Venäjä toimittaa Kiinalle mm. uudenaikaisia ja huipputehokkaita Suhoi-hävittäjiä.

"Kiinan uhkaa" tekosyynä käyttäen Yhdysvallat ryhtyi elokuussa 2002 aseistamaan Guamia. Lokakuussa 2002 Yhdysvaltain laivasto teki päätöksen ydinasein varustettujen sukellusveneiden tukikohdan perustamisesta Guamiin.

Syyskuussa 2002 Kiinan Kansantasavalta nimitti erityislähettilään Lähi-Idän kriisialueelle. Kiina on ilmoittanut aktivoivansa politiikkaansa Lähi-Idässä. Kiina haluaa rauhaa alueelle ja samalla ja samalla se pyrkii hyviin kaupallisiin ja poliittisiin suhteisiin arabivaltioiden kanssa.

Presidentti Jiang Zemin vieraili Yhdysvalloissa lokakuussa 2002. Ennen vierailua hän keskusteli esille tulevista asioista sekä Venäjän presidentti Vladimir Putinin että DPRK:n johtaja Kim Jong Ilin kanssa. Niukkasanainen tiedote vierailun päätteeksi viittaa siihen, että Bushin painostus Kiinaa kohtaan ei onnistunut.

Vierailun jälkeen kiinalainen Xinhua News Agency sanoi Kiinan pyrkivän hyviin sotilaallisiin suhteisiin Yhdysvaltain kanssa, mutta korostaa samalla SCO:n merkitystä sotilaallisessa mielessä. SCO:n jäsenvaltioita ovat Kiina, Venäjä, Kazakstan, Kirgistan, Tazikistan ja Uzbekistan.  

Lokakuussa 2002 Kiina otti kantaa Korean ydinasekysmykseen. Kiinan mukaan olisi kaikkien edun mukaista, että Korean niemimaalla ei olisi ydinaseita. Kiina tarkoittaa epäilemättä enemmän Etelä-Koreassa olevia todellisia ydinaseita kuin Pohjois-Korean oletettuja ydinaseita.

Kiinan kommunistisen puolueen 16. puoluekokous pidettiin marraskuussa 2002. Ei yllätyksiä; muutamia henkilövaihdoksia, mutta ei poliittisen linjan muutoksia. Kokous korosti sosialismin tieteellistä kehittämistä ja pitkän tähtäimen suunnitelmia.

Puoluekokousen henkilövalinnat viittaavat normaalissa järjestyksessä tapahtuvaan sukupolvenvaihdokseen. Uusi näkyvä nimi Jiang Zeminin ohella on Hu Jintao.

Kiina hyväksyi marraskuussa 2002 Irakin vastaisen tiukemman päätöslauselman YK:n turvallisuusneuvostossa, mutta korosti edelleen ongelman rauhanomaista ratkaisua.

Marraskuussa 2002 Kiinan ja Ukrainan presidentit allekirjoittivat yhteisen poliittisen julkilausuman Pekingissä. Samassa yhteydessä Kiinan ja Ukrainan ja puolustusministerit keskustelivat oman alansa yhteistyöstä.

Kiinan erityislähettiläs tapasi Jasser Arafatin Ramallahissa marraskuussa 2002.

Venäjän presidentti Vladimir Putin suoritti historiallisesti merkityksellisen valtiovierailun Kiinaan joulukuun alussa 2002.

Vierailu kytkeytyi epäilemättä poliittisesti taannoiseen NATOn kokoukseen Prahassa.

Venäjän ja Kiinan valtionpäämiesten keskusteluiden pääpaino oli Shanghai Cooperation Organization -järjestön kehittämisessä. SCO on mitä suurimmassa määrin euraasialainen anti-imperialistinen vastine NATOlle.

Venäjän ja Kiina laativat yhteisen julkilausuman keskinäisen yhteistyön ja SCO:n kaikinpuolisesta kehittämisestä. Sotilaallinen yhteistyö mainitaan asia-alueista ensimmäisenä.

Julkilausumassa korostetaan YK:n merkitystä ja multipolaaria maailmaa amerikkalaisen yksinapaisuuden vastapainona.

Julkilausumassa vaaditaan rauhanomaista ratkaisua Korean kysymykseen sekä ydinaseetonta Korean niemimaata. Ydinaseettomuus tarkoittaa siten nimenomaan myös amerikkalaisten ydinaseiden poistamista Etelä-Koreasta.

Venäjän ja Kiinan yhteinen julkilausuma kieltää Yhdysvaltain käyttämät "double standard" -tulkinnat terrorismin vastaisessa taistelussa.

Joulukuussa 2002 Kiinan puolustuskomiten puheenjohtaja Jiang Zemin ja Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean puheenjohtaja Hu Jintao korostivat Kim Jong Ilille osoitetussa viestissään Kiinan ja DPRK:n välisten perinteisesti hyvien suhteiden pysyvyyttä ja tämän Aasian geopoliittista tilannetta vakauttavan kahden valtion välisen suhteen laajaa merkitystä.

Joulukuussa 2002 Kiina julkisti uuden sotilaspoliittisen ohjelmansa. Kiinan puolustuksellinen ja rauhantahtoinen sotilaallinen doktriini muodostaa täydellisen vastakohdan Yhdysvaltain ja NATO:n agressiiviselle sotilaspolitiikalle.

Joulukuussa 2002 Kiina myönsi Palestiinalle 2.5 miljoonan dollarin avustuksen tuhotun maan jälleenrakentamiseen.

Joulukuussa 2002 Kiinan presidentti tapasi Laosin Kansantavallan puolustusministerin. Aasiassa Kiina on tiivistänyt sotilaallista ja poliittista yhteistyötä myös Pohjois-Korean, Vietnamin ja Kambodzan kanssa sekä taloudellista yhteistyötä myös Etelä-Korean kanssa.

Kiina kritisoi joulukuussa 2002 voimakkaasti Yhdysvaltoja sen ilmoitettua uuden "kansallisen ohjusohjelmansa" käynnistämisestä.

USA:n ohjusohjelman vuoksi Peking ilmoitti joulukuussa 2002 tiivistävänsä sotilaallista yhteistyötä Venäjän kanssa.

Joulukuun lopulla 2002 Kiina ja Kazakstan lujittivat kaupallisia ja poliittisia suhteitaan presidenttitason tapaamisessa Pekingissä.

Tammikuussa 2003 USA toimitti Taiwanille uudenaikaisia, tehokkaita ohjuksia. Yhdysvaltain lienee turha odottaa Kiinan tukea millekään toimilleen Aasiassa.

Diplomaattisista keskusteluista ja jossain määrin välttelevistä ilmaisuista huolimatta on ymmärrettävissä, että sekä Kiina että Venäjä ovat asettuneet puolustamaan Pohjois-Koreaa syntyneessä ydinvoimaongelmassa. DPRK:n väitetyt ydianaseet eivät Kiinaa eikä Venäjää kiinnosta.

Tammikuussa 2003 Kiinan hallitus ilmoitti tiukan hintasäännöstelyn käyttöön ottamisesta keskeisillä elämänalueilla koko maassa. Miten tällainen toimenpide soveltuu WTO:n vapaakauppa-ideologiaan?

Tammikuussa 2003 Kiina, Etelä-Korea ja Pohjois-Korea ilmaisivat suuttumuksensa Japanin pääministerin sotarikollisten Shrine Honoringin muistomerkille suorittaman vierailun johdosta.

Helmikuussa 2003 Kiina suoritti korkean tason ystävyysvierailun Tansaniaan, Namibiaan ja Sambiaan.

Kiinan ulkoministeriö ilmoitti 13.2.2003, että Kiina pitää ainoana mahdollisena menettelytapana Korean niemimaan ydinvoima-asioiden selvittämiseksi asianosaisten keskeisiä neuvotteluita ja että näiden ongelmien käsittely YK:n turvallisuusneuvostossa ei ole tarkoituksenmukaista.

Yhdysvallat yritti helmikuussa 2003 lähestyä Kiinaa siinä tarkoituksessa, että se saisi Kiinalta tukea Irakin sotaretkelleen. Colin Powelille ilmoitettiin kuitenkin Kiinan poliittisen johdon taholta selväsanaisesti, että Kiina pyrkii tässäkin asiassa rauhanomaiseen ratkaisuun. Kiinan hyväksyntää millekään sotaretkelle ei ole YK:n turvallisuuneuvostossa odotettavissa.

25.2.2003 Kiina vaati Yhdysvaltoja käynnistämään suorat keskustelut DPRK:n kanssa. Tätä Pohjois-Koreakin on koko ajan edellyttänyt rauhan säilyttämiseksi Korean niemimaalla ja Kiinan rajoilla.

Helmi-maaliskuun vaihteessa 2003 Kuuban presidentti Fidel Castro vieraili Pekingissä keskustelemassa Kiinan presidentin Jiang Zeminin ja puoluejohtaja Hun Jintaon kanssa yleisestä maailmapoliittisesta tilanteesta.

Kiinan kansankongressin eli korkeimman neuvoston 10. kokous pidettiin Pekingissä maaliskuussa 2003. Hu Jintao valittiin presidentiksi ja Zeng Qinghong varapresidentiksi. Jiang Zemin valittiin jatkamaan Kiinan keskuspuolustuskomiten puheenjohtajana.

Kiina liittyi Ranskan, Saksan ja Venäjän rintamaan Irakin sodan estämiseksi.

Bushin sodanjulistuksen jälkeen 17.3.2003 Kiina imoitti jyrkästi vastustavansa sotaa Irakissa ja vaatii tilanteen hoitamista rauhanomaisin keinoin..

Kiinan ulkominitseriö ilmoitti 19.3.2003 vakavan huolestuneisuutensa USA:n ja Englannin hyökkäyksen vuosi Irakissa ja osoitti hyökkääjille vaatimuksen sodan välittömästä lopettamisesta.

Englannin pääministerin oli tarkoitus vierailla Kiinassa huhtikuussa 2003. Vierailua on lykätty. Taustalla lienevät sotaliittouman vastoinkäymiset Irakissa ja maiden väliset poliittiset erimielisuyydet.

7.4.2003. "Kansallisen puolustuksen täytyy palvella maan yleisen taloudellisen rakennustyön etuja, sanoi Jiang Zemin, Kiinan keskuspuolustuskomitean puheenjohtaja, maaliskuussa päättyneessä 10. korkeimman neuvoston (kansankongressin) kokouksessa. Jiang Zeminin lausunto viittaa yhteisiin piirteisiin menestyksellisen pohjoiskorealaisen armeija ensin -politiikan kassa.

Peking, 22.4.2003. Kiina presidentti Hu Jintao ylisti Kiinan ja DPRK:n välisiä suhteita ja vakuutti niiden kestävyyttä Pohjois-Korean puolustusneuvoston varapuheenjohtajan Kiinan-vierailun yhteydessä.

Keväällä 2003 ilmennyt SARS-epidemia herättää kysymyksiä. Onko virus peräisin luonnosta vain onko se mahdollisesti Kiinan potentiaalisten imperialisti-vihollisten tuottama?

Intian puolustusministeri vieraili Kiinassa huhtikuun lopulla 2003.

Kiina osallistuu G8-valtioiden kokoukseen Ranskassa kesäkuussa 2003. Kiinan sana painaa nyt maailmantaloudessa enemmän kuin koskaan ennen.

Ennen Ranskan-vierailua Kiinan presidentti Hu Jintao vierailee Venäjällä, Kazakastanissa ja Mongoliassa.

Toukokuussa 2003 Kiina ilmoitti järeistä toimenpiteistä valtionyhtiöiden ja koko julkisen sektorin kehittämisestä. Ristiriita WTO:n tämänhetkisiin tarkoitusperiin nähden tuskin voisi olla suurempi.

Kiinan Keski-Idän lähettiläs Wang Shijie tapasi Jasser Arafatin Palestiinassa, Länsirannan Ramallahissa toukokuussa 2003.

Kiinan presidentti Hu Jintao saapui valtiovierailulle Moskovaan 26.5.2003. Keskustelujen aiheina olivat mm. valtioiden kahdenvälisen keskinäisen yhteistyön kehittämisen eri muodot ja SCO-yhteistyö. Maiden yhteiset julkilausumat heijastavat pyrkimystä moninapaiseen ja oikeudenmukaisempaan maailmaan. SCO korostaa terrorismin vastaisen taistelun merkitystä ja korostaa, että kansainvälisten lakien ja sopimusten rikkominen on myös terrorismia.

Presidentti Hu Jintao vieraili kesäkuun alussa 2003 myös muissa Itä-Euroopan SCO-maissa.

Kesäkuun alussa 2003 Hu Jintao jatkoi valtiovierailujensa sarjaa. Hän tapasi Ulan Batorissa Mongolian presidentti Nachagyn Bagabandyn.

Kesäkuussa 2003 Kiina ja Sudan sopivat mittavan patohankkeen toteuttamisesta Sudanissa. Kiina ymmärtää Afrikan konkreettiset vesihuolto-ongelmat.

Kiinan "Kolmen rotkon" (Three Gorges) patojärjestelmä on edistymässä kohti lopullista valmistumistaan. Tämä allaskokonaisuus on maailman suurin keinotekoinen vesivarasto.

Laosin Demokraattisen Kansantasavallan ja Vietnamin Sosialistisen Tasavallan korkean tason vierailut Kiinaan kesäkuussa 2003 lujittavat aasialaista sosialismia ja anti-imperialistista yhteistyötä. Anti-imperialistiseen rintamaan on aasialaisista valtiovierailuista ja keskusteluiden painotuksesta päätelleen liittynyt myös Kambodza.

Intian pääministeri Atal Bihari Vajpayee vieraili Kiinassa kesäkuussa 2003. Monitahoisten keskusteluiden yhteydessä Kiinan puolustusneuvoston puheenjohtaja Jiang Zeming neuvotteli Intian pääministerin kanssa. Vierailun viesti maailmalle lienee varsin selvä. Kiina ja Intia jättävät aiemmat erimielisyytensä sikseen ja varustautuvat yhteisiin toimiin USA-johteista imperialismia vastaan.

Kiinan kommunistisen puolueen pysyvän politbyroon jäsen Li Changchun teki heinäkuussa.2003 hyväntahdon matkan Kuubaan, Argentiinaan ja Uuteen Seelantiin.

Heinäkuussa 2003 Etelä-Korean presidentti vieraili Kiinassa. Maidensa välisten suhteiden yleisen kehittämisen ohella presidentit Hu Jintao ja Roh Moo-hyun keskustelivat myös Korean niemimaan ydinongelmasta. Heidän näkemyksensä olivat tässä asiassa täysin yhtenevät. Syntynyt ongelma täytyy ratkaista rauhanomaisin keskusteluin ja siten, että Pohjois-Korea saa turvallisuutakuut.

Li Changchun, Kiinan kommunistien puolueen polibyroon pysyvä jäsen, vieraili heinäkuussa 2003 Kuubassa, Uudessa Seelannissa ja Argentiinassa.

Elokuun alussa 2003 Venäjän liittoneuvoston puheenjohtaja tapasi Pekingissä presidentti Hu Jintaon.

Kazakstanissa pidettiin elokuun alussa 2003 Kiinan ja muiden SCO-valtioiden harjoitukset terrorismin vastaisen toiminnan ylläpitämiseksi ja tehostamiseksi. SCO:n kielenkäytössä terrorismi tarkoittaa nimenomaan myös valtiollista terrorismia.

Elokuussa 2003 Kiinan talousministeriö varoitti liiallisista investoinneista ja tarpeettomista rakennusprojekteista. Tämä ajattelutapa on jyrkässä ristiriidassa läntisen absurdin "ikuisen taloudellisen kasvun ideologian" kanssa.

27. - 29.8.2003 pidetiin Pekingissä Korean niemimaan ongelmia koskevat kuuden valtion väliset neuvottelut. Kiina oli ennalta ilmoittanut, ettei se tule myöntymään sotilaallisten keinojen käyttöön Pohjois-Koreaa vastaan. Kiinan ja Venäjän yhteinen kanta tässä asiassa saivat ilmeisesti USA:n perääntymään vaarallisista aikeistaan.

1.9.2003 Kiinan pääutistoimisto Xinhua julkaisi artikkelisarjan, jossa korostettiin Aasian valtioiden ja koko maanosan rauhanomaisen kehityksen merkitystä. Nämä artikkelit pitivät sisällään muiden vilpittömien tavoitteiden ohella selvän viestin USA:lle: Sapelinkalistelu Koreassa päättyy tähän!

Syyskuussa 2003 USA yritti pakottaa Kiinaa revalvoimaan valuuttansa. Kiina ilmoitti selkeästi, että se päättää itse omista asioistaan eikä pidä ulkoisista yrityksistä puuttua Kiinan sisäiseen politiikkaan.

Syksyllä 2003, suhteiden huonotessa edelleen Yhdysvaltain suuntaan Kiina on lähentynyt Euroopan Unionia ja erityisesti Saksaa.

Syyskuussa 2003 Etelä-Afrikan kommunistisen puolueen valtuuskunta tapasi seitsenpäiväisellä vierailullaan Kiinan presidentin ja keskusteli myös Kiinan kommunistisen puolueen ylimmän johdon kanssa.

Korkean tason kiinalainen sotilasvaltuuskunta vieraili Kuubassa syyskuusa 2003.

22. syyskuuta 2003 Kiinan ammattiliitot päättivät kokouksessaan yhteensopivasta toiminnallisesta linjasta maan kansantalouden viisivuotissuunnitelman kanssa.

Syyskuussa 2003 Tazikistanin, Kazakstanin, Kirgizstanin, Uzbekistanin ja Venäjän pääministerit kokoontuivat Pekingissä SCO:n (Shanghai Cooperation Organization) toiseen pääministerikokoukseen.

Syyskuussa 2003 Kiinan ulkoministeriön edustaja Kong Quan sanoi, että Kiina vastustaa jyrkästi Yhdysvaltain omien etujensa ja lakiensa mukaisesti muille valtioille asettamia sanktioita.

Syyskuussa 2003 Kiina ja Venäjä sopivat keskenään talousyhteistyön laajentamisesta. Maitten välinen öjyputki tullaan hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti.

Syyskuusa 2003 Kiinan hallitus sanoi arvostavansa suuresti Venäjän päätöstä olla myöntämättä viisumia Yhdysvalloissa vierailleelle. Dalai Lamalle.

Lokakuussa 2003 Kiinan pääministeri Wen Jiabao keskusteli Balissa Kiinan politiikasta ja suhteista naapureihinsa Brunein, Vietnamin ja Myanmarin pääministereiden kanssa. Wen Jiabao vieraili Balissa ASEAN-järjestön (Association of Southeast Asian Nations) kokouksissa.

Kiina laukaisi miehitetyn avaruusaluksen 15.10.2003. Tällä saavutuksella on sekä tieteellistä, taloudellista että poliittista merkitystä.

Presidentti Hu Jintao sanoi puhuessaan aasialaisille liikemiehille Pekingissä 19.10.2003, että Kiina yltää vuonna 2003 seitsemän prosentin talouskasvuun. Tämä kasvu on todellista ja hyödyttää kaikkia kiinalaisia. Läntinen "ikuisen taloudellisen kasvun " ideologian toteuttaminen nykyisellään johtaa sen aijaan lähinnä saastumiseen ja taloudellisen eriarvoisuuden kasvuun, eikä juurikaan muodosta reaalista lisäarvoa.

Lokakuussa 2003 presidentti Hu Jintao vieraili Australiassa.

Lokakuun lopussa 2003 Kiinan kommunistisen puolueen valtuuskunta vieraili DPRK:ssa Korean Työväenpuolueen kutsusta. Tässä yhteydessä sovittiin korkealla tasolla maiden välisen perinteisen taloudellisen ja poliittisen yhteistyön konkreettisesta tehostamisesta edelleen. Kiinan varaulkoministeri Wang Yi sanoi tällä valtiotason vierailulla - Kiinan valtuuskuntaa johti Kiinan korkeimman neuvoston puhemiehistön pysyvä jäsen Wu Bangguo - olevan erityistä merkitystä myös kansainvälisessä politiikassa.

Kiinan ja Euroopan Unionin väliset kuudennet yhteistyöneuvottelut pidettiin Pekingissä lokakuun lopussa 2003.

Presidentti Hu Jintao keskusteli marraskuun alussa 2003 Pekingissä Pakistanin presidentti Pervez Musharrafin kanssa valtiovierailun yhteydessä. Hu Jintao korosti hyvien suhteiden ylläpitämisen ja taloudellisen yhteistyön merkitystä.

Marraskuussa 2003 Kiinan ja USA:n välinen kauppasota kiihtyi. Jopa aiemmin lähinnä USA:n tarkoitusperiä ajanut IMF varoitti Yhdysvaltoja Kiinan omiin kauppa- ja valuuttapoliittisiin asioihin puuttumisesta. On mielenkiintoista seurata, miten Kiinan WTO-jäsenyys voidaan kytkeä tällaiseen surkuhupaisaan tilanteeseen. USA puhuu Kiinankin kohdalla kaupan vapaudesta ja samaan aikaan se yrittää asettaa kaupan rajoituksia ja ehtoja omaksi edukseen minkä ehtii.

Kiinan ja DPRK:n välisen yhtestyösopimuksen 50. vuosipäivää juhlittiin 20.11.2003 sekä Pekingissä että Pjongjangissa.

Marraskuun lopussa 2003 Taiwan ilmoitti itsenäisyyteen tähtäävän kansanäänestyksen järjestämiseen. Kiina varoittii välittömästi vakavista seurauksista, mikäli tätä poliittista suuntausta jatketaan.

1.12.2003 Yhdysvallat ilmoitti suullisesti hiukan yllättäen vastustavansaTaiwanin itsenäistymispyrkimyksiä. Samaan aikaan USA kuitenkin jatkaa Taiwanin sotilaallista varustamista.

Joulukuussa 2003 Kiinan pääministeri Wen Jiabao suoritti vierailusarjan Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Meksikoon.

Toinen ministeritason Kiina-Afrikka -konferenssi (China-Africa Cooperation Forum, FOCAC) käynnistyi Addis Abebassa 15.12.2003 Kiinan ja Afrikan valtioiden kaikinpuolisen yhteistyön edistämiseksi.

Mao Tse-Tungin syntymän 110. vuosipäivää vietettiin monin juhlallisuuksin Kiinassa 18.12. 2003.

18.12.2003 Venäjän pääministeri tapasi Pekingissä Minister Mikhail Kasyanov Kiinan puolustusministeri Minister Cao Gangchuanin. Keskustelun aiheena oli maiden välisen puolustusyhteistyön lujittaminen.

Kiina ja Venäjä ovat huolissaan mahdollisesta USA:n hyökkäyksestä avaruudesta käsin. Joulukuussa 2003 Kiina ja Venäjä esittivät avaruusaseiden kieltämistä.

22.12.2003 YK:n ruokaohjelman (UN World Food Program, WFP) johtaja James Morris sanoi, että YK tarvitsee Kiinan asiantuntemusta ja osaamista maailman nälkäongelman poistamisessa. Morriksen sanoin: "Kiina on nostanut satoja miljoonia ihmisestä köyhyydestä vähemmässä kuin yhden sukupuolven ajassa. Tämä on huippuluokan saavutus."

Kiinan vuoden 1982 perustuslakia on joulukuussa 2003 tehtyjen päätösten mukaisesti tarkoitus muuttaa siten, että se tulee sisältämään toisaalta entistä paremman yksityisomistuksen suojan ja toisaalta siten, että niin sanottua "kolmen edustuksen" periaatetta noudatetaan. Tämä periaate tarkoittaa puolueen ja valtion ideologian rakentumista marxismin ja leninismin periaatteille sekä Mao Tse-Tungin ja Deng Xiaopingin ajatuksille.

Japanin pääministeri Junichiro Koizumi vieraili 1.1.2004 jälleen Yasukunin muistomerkillä, joka on pystytetty kunnioittamaan toisen maailmansodan ajan japanilaisia fasisteja. Kiinan Tokion suurlähettiläs esitti ankaran paheksumisensa muistomerkkikäynnin johdosta. Tuo patsas muistuttaa 2.47 miljoonaasta japanilaisten tappamasta kiinalaisesta.

Tammikuun alussa 2004 Kiinan ulkoministeri vieraili Sudanissa.

Tammikuussa 2004 Kiina vaati Yhdysvaltoja olemaan puuttumatta Honkongin alueen sisäisiin asioihin. USA oli vaatinut alueelle mieleistään pääomavaltaista "demokratiaa".

Tammikuussa 2004 Kiina antoi kolmenkymmenenyhden Afrikan valtion velat anteeksi. Kiina osoitti tällä tavoin käytännöllisen hyvän tahtonsa ja moraalisen ylemmyytensä Kansainväliseen valuuttarahastoon ja Maailmanpankkiin nähden.

Venäjän ulkoministeri Igor Ivanov tapasi kiinalaisen virkaveljensä Li Zhaoxingin Pekingissä tammikuun puolivälissä 2004. Keskustelut koskivat yhteisiä tulevaisuuden näkymiä ja intressejä.

22.1.2004 Japanin asevoiminen etujoukko saapui Irakiin. Kansainvälisten tulkintojen mukaan kyse on voimakkaasta kielteisestä käänteestä Japanin politiikassa, joka toisen maailmasodan päättyessä määriteltiin kansainvälisin sopimuksin luonteeltaan ei-sotilaalliseksi. Kiina esitti voimakkaan paheksumisensa asian johdosta.

30.1.2004 Kiinan ulkoministeriö ja Arabiliiton yleissihteeristö julkaisivat tiedotteen kiinalais-arabialaisen yhteistyöfoorumin perustamisesta.

Tammi-helmikuun vaihteessa presidentti Hu Jintao suoritti valtiovierailusarjan Ranskaan, Egyptiin, Gaboniin ja Algeriaan. Tässä yhteydessä tehostettiin erityisesti suhteita Kiinan ja Afrikan valtioiden välillä.

Helmikuu 2004. Kiinan uusi vapaasti vaihdettava ulkomaankauppavaluutta Renminbi (RMB) on nopeasti valtaamassa sijaa Aasian valtioiden keskinäisessä kaupankäynnissä ja myös sisäisessä rahaliikenteessä. RMB on vaihdon välineenä aivan ilmeisesti ajan mittaan syrjäyttämässä USA:n dollarin Aasiassa.

Maaliskuun alussa 2004 Kiinassa astui voimaan minimipalkkalaki. Säännöstöä rikkovat työnantajat voidaan määrätä maksamaan palkkoja takautuvasti ja heille voidaan myös määrätä hallinnollisia sanktioita.

Maaliskuussa 2004 Kiina julkaisi ohjelman ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Samaan aikaan Kiinan pääministeri painotti maan talouden keskitettyä hallintaa ja köyhien auttamista.

Maaliskuussa 2004 vahvistettu uusi perustuslaki suojaa yksityisomistusta aikaisempaa paremmin. Se ei kuitenkaan merkitse siirtymistä kapitalismiin. Maata hallitsee ja tulee hallitsemaan kommunistinen puolue.

Taiwanin tuloksiltaan sekavat vaalit maaliskuussa 2004 lisäsivät jännitystä emämaan ja Taiwanin välillä.

25.3.2004 Kiina torjui jyrkästi Yhdysvaltain esittämät "ihmisoikeustilannesyytökset" YK:n 60. ihmisoikeuskomission kokouksessa Genevessä.

5.4.2004 esiteltiin presidentti Hu Jintaon linjapuhe, jossa käsiteltiin kattavasti Kiinan yleiseen hyvinvointiin, yhteiskunnalliseen kehitykseen ja kestävään ympäristölliseen kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Hu Jintaon lähtökohtina ovat korostetusti ihmiset ja heidän etunsa, eivät esimerkiksi liiketaloudelliset voitot.

Huhtikuussa 2004 Yhdysvallat ryhtyi toimenpiteisiin kiinalaisvalmisteisten televisoiden tuonnin rajoittamiseksi. Näin voi tehdä USA, joka puhuu suureen ääneen kaupan vapaudesta. Samalla menettää WTO-sopimus merkitystään.

Euraasialaisten valtioiden kokouksessa (ASEM) Irlannissa huhtikuussa 2004 Kiina korosti Euroopan ja Asian valtioiden yhteistyön kehittämisen tärkeyttä.

DPRK:n johtaja Kim Jong Il teki epävirallisen vierailun Kiinaan 19. - 21.4.2004 Kiinan presidentin ja Kiinan kommunistisen puolueen kutsusta.

Toukokuun alussa 2004 Kiinan pääministeri Wen Jiabao vieraili Saksassa, Belgiassa, Italiassa, Britanniassa ja Irlannissa. Kiinan lähentyminen Euroopan unionin suuntaan saattaa enteillä poliittisen ja sotilaallisen voimatasapainon muuttumista maailmassa. Yhdysvallat on jäämässä yhä enemmän eristyksiin.

23.5.2004. Brasilian presidentti Luiz Inacio Lula da Silva vieraili Pekingissä.

27.5.2004. Kiinan ja Ugandan presidentit tapasivat Shanghaissa.

13.6.2004 Kiina ja Romania solmivat laaja-alaisen yhteistyösopimuksen.

15.6. 2004 Kiina ja Uzbekistan solmivat laaja-alaisen yhteistyösopimuksen.

21.6.2004 Kiina ja Tunisia solmivat kahdeksan spesifistä yhteistyösopimusta.

Korean niemimaata koskevia kuusikantaneuvotteluita jatkettin Pekingissä kesäkuun lopussa 2004. Asia on Kiinalle tärkeä, sillä Kiina ei aio sallia uuden Korean sodan puhkeamista.

28.6.2004 avattiin YK:n maailman koulutus- tiede- ja kulttuurijärjestön (UNESCO) kulttuuriperinnekomitean kokous Pekingissä.

4.7.2004 Kiina ja Ranska sopivat entistä laajemman yhteistyön käynnistämisestä.

6.7.2004 Kiina ja Venäjä sopivat yhteisten sotaharjoitusten pitämisestä vuonna 2005.

12.7.2004 Kiina ilmaisi syvän huolestumisensa Yhdysvaltain asevoimien määrän lisääntymisestä Tyynen valtameren alueella.

12.7.2004 Kiinan ulkoministeriön edustaja Zhang Qiyue vastasi kiivaasti Yhdysvalloille syyttäen sitä Kiinan sisäisiin asioihin puuttumisesta Yhdysvaltojen otettua jälleen kerran provokatoorisessa tarkoituksessa esille niin sanotun "Tiibetin kysymyksen".

Heinäkuussa 2004 Marokon ja Malin valtiolliset edustajat vierailivat Kiinassa.

20.7.2004 Kiinassa vieraileva Namibian presidentti Sam Nujoma tapasi Kiinan presidentti Hu Jintaon Pekingissä. Keskusteluita käytiin maiden välisen keskinäisen yhteistyön tehostamisesta.

21.7.2004 Kiinan varapääministeri ja Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsen Huang Ju ja Truong Tan Sang, Vietnamin kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsen, tapasivat Pekingissä. Keskusteluja käytiin maiden keskinäisen yhteistyön kehittämisestä jaj yhteisesti kiinnostavista poliittisista kysymyksistä.

23.7.2004 Kiinan ulkoministeri Li Zhaoxing vaati jyrkkäsanaisesti Yhdysvaltoja lopettamaan aseiden myymisen Taiwanille.

31.7.2004 SCO (Shanghai Cooperation Organisation) päätti menestyksellisen kymmenpäiväisen kokouksensa Pekingissä. Kokouksen aiheena olivat tällä kertaa ainoastaan sotilasasiat. Korkeita sotilasviranomaisia Kiinasta, Kazakstanista, Kirgistanista, Venäjältä, Uzbekistanista ja Tadzikistanista osallistui kokoukseen. Keskusteluita käytiin yhteisesti kiinnostavista aiheista ja erityisesti terrorismista. SCO:n käsitteistössä terrorism-käsite sisältää myös valtiollisen terrorismin. Kokouksen ajoitus viittaa Yhdysvaltain taholta koettuun uhkaan erityisesti Tyynenmeren alueella mutta myös Aasiassa yleisesti.

Meksikon ulkoministeri Luis Ernesto Derbez Bautista vieraili Kiinassa 14.8. - 19.8.2004 Kiinan ulkoministeri Li Zhao Xingin kutsusta.

27.8.2004. Kiina-Afrikka yhteistyöfoorumin nuorisovaltuutetut korostivat Pekingissä, että Kiinan ja Afrikan unionin jäsenvaltioiden aiemmin julkistettu yhteistyöjulkilausuma edistää suuresti Kiinan ja Afrikan valtioiden yhteistyötä kaikilla elämänalueilla.

2.9.2004 Kiina päätti kehittää niitä Kiinan sisäisiä rakenteita, joiden kautta autetaan kehitysmaita. Samalla päätettiin lääkäriryhmien lähettämisestä maailman kehitysalueille. Päätös tehtiin kansallisessa konferenssissa, jossa käsiteltiin Kiinan suhteita kehitysmaihin.

15.9.2004. Presidentti Hu Jintao sanoi. että läntisten poliittisten järjestelmien sokean seuraamisen tuloksena olisi Kiinan tuho ja että Kiinan nykyinen kansankongressijärjestelmä on osoittanut suuren elinvoimansa ja historiallisen kehityksellisen ylemmyytensä perinteisiin läntisiin järjestelmiin nähden. Puhuessaan Kansallisen kansankongressiin (National People's Congress, NPC) perustamisen 50. vuosipäivänä kansankokouksessa Pekingissä Hu muistutti niistä epäonnistumisista, joihin Sun Jat-Senin vuonna 1911 perustama Kiinan porvarillisen tasavalta järjestelmineen johti. Presidentti kuvasi kansankongressijärjestelmää suureksi menestykseksi sovellettaessa marxilaisia valtio-opillisia periaatteita Kiinan olosuhteisiin sekä luonnolliseksi valinnaksi nykyajan yhteiskunnallisessa kehityksessä ja tärkeäksi saavutukseksi Kiinan kansan ja kaikkien etnisten ryhmien pitkän tähtäimen taistelussa Kiinan kommunistisen puolueen johdolla.

18.9.2004. Kiinan sosiaaliturvaministeriö ilmoitti, että lähes kymmenesosa Kiinan valtiontalouden varoista - mikä merkitsee 12 triljoonaa juania (1.4 triljoonaa dollaria) - tullaan siirtämään tähän saakka riittämättömästi rahoitetulle sosiaaliturvajärjestelmälle viiden vuoden kuluessa.

19.9.2004. Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean 16. kokouksessa Hu Jintao valittiin johtamaan Kiinan keskuspuolustukomissiota Jiang Zeminin seuraajana. Kokouksen päätöslauselmassa korostettiin puolueen merkitystä Kiinan kansan johtavana ja ohjaavana voimana.

Syyskuun lopussa 2004 Kiinan pääministeri Wen Jiabao vieraili Venäjällä ja Kirgisiassa tarkoituksenaan euraasialaisen yhteistyön tiivistäminen.

27.9.2004 Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean kokous vahvisti Kiinan ideologiseksi pitkän tähtäimen linjaksi marxilaisuuden.

1.10.2004 Kiinan kansantasavalta vietti massiivisin juhlallisuuksin perustamisensa 55. vuosipäivää. 1.10.1949 Mao Tse Tung piti puheen Kiinan kansalle Pekingissä, Tiananmenin aukiolla.

Lokakuussa 2004 Kiinan pääministeri Wen Jiabao vieraili Vietnamissa.

Lokakuussa 2004 Ranskan presidentti Jacques Chirac vieraili Kiinassa presidentti Hu Jintaon kutsusta. Laajoja ja kattavia yhteistyösopimuksia solmittiin.

Lokakuussa 2004 Kuuban kulttuuriministeri Abel Prieto vieraili Kiinassa.

14.10.2004 Venäjän presidentti Vladimir Putin saapui kolmipäiväiselle valtiovierailulle Kiinaan presidentti Hu Jintaon kutsusta. Kesusteluita käytiin yhteisesti kiinnostavista kysymyksistä. Yhteistyösuhteiden edelleen kehittämistä painottava tapaaminen ajoittui maiden välisten diplomaattisuhteiden solmimisen 55. vuosipäivään. Useita sopimuksia alleirjoitettiin vierailun aikana.

20.10.2004 Kiina ja Venäjä allekirjoittivat energiayhteistyösopimuksen.

25.10.2004 Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell vakuutti Pekingissä rauhantahtoaan tulevissa Korean niemimaata koskevissa kuusikantaneuvotteluissa. Kiinan ulkoministeri Li Zhaoxing edellytti vastauksessaan Yhdysvalloilta entistä suurempaa joustavuutta tässä kysymyksessä. Samalla Powell väitti Yhdysvaltain vastustavan Taiwanin itsenäisyyttä.

30.10.2004 Kiina ja Iran solmivat 70 miljardin arvoisen öljy- ja kaasusopimuksen. Iran on OPECin toiseksi suurin öljyn tuottaja.

Loka - marraskuun vaihteessa 2004 Kiinan korkeimman neuvoston valtuuskunta vieraili Wu Bangguon johdolla Keniassa. Wu vieraili myös Zimbabwessa, Sambiassa ja Nigeriassa.

Marraskuu 2004. Kiinan ja Yhdysvaltain muutoinkin ongelmallisten suhteiden kannalta Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powellin ero oli uusi takaisku. Powell oli yrittänyt osaltaan tasoittaa maitten välisiä ristiriitoja.

Kiinan presidentti Hu Jintao vieraili Brasiliassa, Argentiinassa, Chilessä ja Kuubassa 11.11. - 23.11. 2004.

1.12.2004 Kiinan presidentti korosti puheessaan maan makrotalouden valtiollisen valvonnan tärkeyttä ja vastaavien suunnitelmien asianmukaista toteuttamista vuonna 2005. Kiinassa politiikka johtaa taloutta eikä talous politiikkaa niinkuin yleensä länsimaissa.

Joulukuussa 2004 Saksan, Ranskan ja Italian korkean tason vierailut Pekingissä heijastivat Kiinan ja EU-valtioiden paranevia suhteita.

Joulukuussa 2004 kiinalainen tietokoneyhtiö Lenovo Group Limited osti IBM:n PC-tuotannon.

Joulukuussa 2004 Kiina tilasi 23 eurooppalaista Airbus-matkustajakonetta. Yhdysvaltalainen Boeing poistunee Air Chinan kalustosta.

11.12.2004 Taiwanilla pidettiin "perustuslakia säätävä kansanäänestys", jolla tämän Kiinan maakunnan johtajat pyrkivät saaren itsenäisyyteen. Yritys epäonnistui. Kansa äänesti yhtenäisen Kiinan puolesta.

Joulukuussa 2004 Kiina ja Pakistan solmivat laaja-alaisia yhteistyösopimuksia.

Joulukuussa 2004 Kiina ja Yhdysvallat allekirjoittivat yhteisen julkilaisuman, jossa Yhdysvallat sitoutui lopettamaan Taiwanin separatististen pyrkimysten tukemisen. Yhdysvallat rikkoi sopimuksen välittömästi. 22.12.2004 Kiinan ulkoministeriö huomautti jyrkkäsanaisesti Yhdysvaltain asetoimitusten jatkumisesta Taiwanille.

Joulukuun lopussa 2004 Venezuelan bolivaarisen tasavallan presidentti Hugo Rafael Chavez Frias vieraili Kiinassa Kiinan kansantasavallan presidentti Hu Jintaon kutsusta. Maiden välillä solmittiin laajoja kauppasopimuksia.

Vuoden 2004/2005 vaihteessa Kiina ilmoitti maan sosiaaliturvajärjestelmän radikaaleista kehittämissuunnitelmista.

Tammikuussa 2005 Kiina ja Kuuba sopivat lentoliikenneyhteistyön tehostamisesta.

Tammikuussa 2005 käynnistyi lentoliikenne Kiinan mantereen ja Taiwanin välillä viidenkymmenkuuden vuoden tauon jälkeen.

Tammikuu 2005. Kiina alkoi toteuttaa koko maan kattavaa ohjelmaa uhkapeli- ja porno-web-sivujen sulkemiseksi.

22.1.2005. Kiinan presidentti Hu Jintao ja Kanadan pääministeri Paul Martin tapasivat Pekingissä je keskustelivat ystävällisessä ja rakentavassa ilmapiirissä.

24.1.2005 Kiina ja Intia sopivat laajasta keskinäisestä yhteistyöstä ja yhteistyöstrategiasta kansainvälisessä politiikassa ja kaupassa.

25.1.2005 Kiina ja Meksiko solmivat seitsemänosaisen kattavan kaupan, matkailun ja oikeuslaitosyhteistyösopimuksen.

29.1.2005. Venezuelan presidentti Hugo Chavez ja Kiinan varapresidentti Zheng Quinghong allekirjoittivat Caracasissa useita sopimuksia, jotka koskevat öljyä, maataloutta ja tekonologiaa.

1.2.2005. Kiina osallistui maailman talouskonferenssiin Davosissa. Kaikki osallistujat puhuivat yhteiskunnallisesta kehityksestä ja kestävästä taloudellisesta ekologisesta kehityksestä. Läntisistä teollisuusvaltioista poiketen Kiina kuitenkin jo tähänastisten tekojensa pohjalta on osoittanut, että se tarkoittaa mitä sanoo.

Helmikuussa 2005 Jamaikassa pidettiin kiinalais-karibialainen talousyhteistyökonferenssi.

Helmikuussa 2005 Yhdysvallat asettui vastustamaan EU:n suunnittelemaa Kiinan asevientikiellon purkamista. Asialla tuskin on käytännön merkitystä, sillä maailman asekauppa toimii muutenkin vailla kontrollia ja Kiina tuskin tarvitsee nimenomaan EU:n aseita. Kiinan ja Yhdysvaltain välejä tällainen kanta kuitenkin huonontaa.

Helmikuussa 2005 Venäjä ja Kiina allekirjoittivat asiakirjan turvallisuusyhteistyön jatkuvasta tehostamisesta ja sotilaallisen yhteistyön kehittämisestä. Asiasta sopivat Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan hallituksen edustaja ministeri Tang Jiaxuan.

Helmikuussa 2005 Kiina käynnisti laajan ohjelman teollisuuden siirtämiseksi pois kaupungeista ympäristön ja ilman suojelemista varten.

Uuden vuoden puheessaan helmikuussa 2005 presidentti Hu Jintao vaati Kiinan alueellisia johtajia ja viranomaisia noudattamaan tieteellistä konseptia ja menettelytapoja harmonisen yhteiskunnan luomiseksi.

Helmikuussa 2005 Kiinan ja Japanin suhteet huononivat Japanin provokatoorisen retoriikan ja Japanin Kiinalle kuuluvalle saarelle tekemän alueloukkauksen vuoksi.

18.2.2005 Kiina protestoi Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:n varoitusta, jossa väitetään Kiinan asevoimien modernisoinnin muuttavan voimatasapainoa Taiwanin salmen alueella. "Yhdysvaltain esittämä varoitus loukkaa vakavasti kansainvälisiä sopimuksia ja kolmea Kiinan ja Yhdysvaltain kesken solmittua sopimusta. Se on jyrkässä ristiriidassa Kiinan ja Yhdysvaltain välillä aiemmin sovitun 'yhden-Kiinan' -periaatteen kanssa. Yhdysvallat on sekaantunut häikäilemättömällä tavalla Kiinan sisäisiin asioihin ja lähettänyt väärän signaalin Taiwanin 'itsenäisyyden asian'ajajille."

19.2.2005. Yhdysvallat on suuressa määrin riippuvainen Kiinan talouskasvusta ja maan edelleen kasvavan ulkomaanvelan maksukyky on suoraan riippuvainen siitä, miten Kiina suuntaa taloudelliset voimavaransa. "Jos Kiina päättää sijoittaa Kiinaan itseensä, öljyyn, muihin polttoaineisiin tai mineraaliresursseihin muualla kuin Yhdysvalloissa, on Yhdysvaltain talous todellisessa pulassa," totesi washingtonilaisen Earth Policy -instituutin tutkija Brown.

20.2.2005 Kiinan ulkoministeriö ilmaisi kärkevästi suuttumuksensa Yhdysvaltain ja Japanin yhteiselle julkilausumalle, jossa Kiinan maakunta Taiwan katsottiin kuuluvaksi Yhdysvaltain ja Japanin yhteiseen sotilaalliseen intressialueeseen.

Helmikuussa 2005 Kiinan ja Yhdysvaltain suhteet huononivat entisestään Yhdysvaltain sekaannuttua Kiinan ja EU:n välisiin asioihin yrittämällä kieltää EU:lta Kiinan asevientikellon purkamisen.

27.2.2005 Venezuelan hallitusvaltuuskunta päätti menestyksellisen matkansa Kiinaan maiden välisten kaupallisten, poliittisten ja kulttuurellisten suhteiden edistämiseksi.

Helmi-maaliskuun 2005 vaihteessa Kiinassa päätettiin mittavasta taloudellisesta aluetuesta alikehittyneelle Tiibetille. Samaan aikaan päätettiin valtion taholta tukea maatalouskonehenkintoja koko maan laajuudessa.

5.3.2005 Kiina ilmoitti tukevansa Pjongjangin vaatimuksia Korean demokraattisen kansantasavallan ja Yhdysvaltain kahdenkeskisistä neuvotteluista. Samalla Kiina ilmoitti, ettei se hyväksy minkäänlaista painostusta Pohjois-Koreaa vastaan.

Kiinan kansantasavallan korkeimman neuvoston kokous maaliskuussa 2005 noudatti puolueen linjauksia ulkopolitiikan, puolustuspolitiikan, Taiwanin kysymyksen, sosiaalipolitiikan, alueellisten eriarvoisuuksien vähentämisen ja ympäristönsuojelun alueilla. Taloudelliset linjaukset viittasivat yhä kauemmas Yhdysvaltain ideoimista WTO:n periaatteista. Kiina ei halua monopolien valtaa.

6.3.2005 Kiina varoitti Yhdysvaltoja ja Japania kytkemästä Taiwania keskinäisiin turvallisuusjärjestelyihinsä. Sitä huolimatta yhdysvaltalainen sotilasvaltuuskunta saapui Taipeihin 7.3.2005.

Maaliskuussa 2005 kuubalaisministeri Ricardo Cabrisas osallistui Pekingissä maiden 17. hallitusten väliseen talous- ja kauppayhteistyökokoukseen.

Kiinan krokeimman neuvoston päättäessä istuntonsa maaliskuussa 2005 säädettiin ns. anti-secession-laki, jolla pyritään takaamaan maan yhtenäisyys. Laissa mainitut sotilaalliset painotukset koskevat ulkopuolista sekaantumista Pekingin ja ja Taipein välisiin suhteisiin.

Maaliskuussa 2005 Kiinan kansantasavallan ja Korean demokraattisen kansantasavallan pääministerit keskustelivat Pekingissä ja totesivat maitteinsa tavoitteiden yhtenevyyden. Tässä yhteydessä DPRK:n pääministeri Pak Bong-ju esitti Kiinan presidentti Hu Jintaolle vierailukutsun Pjongjangiin.

Huhtikuu 2005. Kiinan pääministeri Wen Jiabao sanoi Pakistanissa pidetyssä Keski-Aasian valtioiden ministerikokouksessa, että Kiina ei koskaan pyri hegemoniaan Aasiassa. Sen sijaan Peking on huolissaan niistä poliittisista sopimuksista, joita Yhdysvallat yrittää solmia Intian kanssa ja jotka analyytikkojen mukaan on tähdätty Kiinaa vastaan.

Huhtikuu 2005. Kiinassa esiintyi laajoja mielenosoituksia Japanin uusissa historian oppikirjoissa tehtyä historian vääristelyä vastaan. Kirjoista on jätetty pois japanilaisten vuosina 1931 - 1945 kiinalaisiin kohdistamat julmuudet, joista joutui kärsimään noin kolmekymmentäviisi miljoonaa kiinalaista.

Huhtikuu 2005. Kiinan ja Intian välinen onnistunut korkean tason tapaaminen viittasi siihen, että Yhdysvallat ei tule pyrkimyksistään huolimatta missään mielessä saamaan Intiasta liittolaista Kiinaa vastaan.

Huhtikuu 2005. Japanin esittämät provokatooriset vaatimukset Kiinan lähialueilla sijaitseviin öljyalueisiin suututti niin Kiinan kansalaiset kuin hallituksenkin.

Huhtikuu 2005. Nigerian presidentti Olusegun Obsanjo vieraili Kiinassa.

Huhtikuussa 2005 Kuuban varapresidentti Raul Castron johtama valtuuskunta vieraili Kiinassa.

Keväällä 2005 kiisteltiin Yhdysvaltain aikanaan masinoimasta Euroopan unionin asevientikiellosta Kiinan ja tämän kiellon purkamisesta. Asia ihmetyttää. Kiina pystyy itse varustamaan omat asevoimansa. Länsieurooppalaisten, yleensä NATO-integroitujen aseiden tai asejärjestelmien mahdollinen vienti Kiinaan tuntuisi vähintäänkin omituiselta.

Huhti-toukokuun vaihteessa 2005 Pekingin ja Taipein välit lämpenivät Taiwanin Kuomintang-puolueen johtajan Pekingin vierailun aikana.

Toukokuussa 2005 Kiina hylkäsi Yhdysvaltain ehdotuksen öljytoimitusten lopettamisesta Korean demokraattiselle kansantasavallalle.

Toukokuussa 2005 Palestiinan presidentti Abbas vieraili Kiinassa.

Kiinan ulkoministeriön edustaja Kong Quan ilmoitti perjantaina 27.5. Kiinan vastustavan jyrkästi Yhdysvaltain suunnitelmia varata puolustusmäärärahoja yhteistyöhön Taiwanin kanssa. Kong varoitti, että määrärahasuunnitelmat rikkovat Kiinan ja Yhdysvaltain yhteisiä julkilausumia ja yhden Kiinan politiikkaa, johon Yhdysvallat on sitoutunut.Kong sanoi Kiinan esittäneen Yhdysvalloille vakavia vastalauseita ja vaativan Yhdysvaltoja tunnustamaan määrärahasuunnitelmien vahingollisuuden. Kongin mukaan lakiesitys voi häiritä Taiwanin salmen rauhaa ja vakautta ja vaikuttaa erittäin kielteisesti Kiinan ja Yhdysvaltain välisiin suhteisiin ja yhteistyöhön.

Kesäkuussa 2005 Kiina ajatutui suoranaiseen kauppasotaan tekstiiliviennin osalta sekä Yhdysvaltain että EU:n kanssa.

Kesäkuussa 2005 Kiina osallistui G-77maiden kokoukseen Qatarissa.

Kesäkuussa 2005 yhdeksän Afrikan valtion työväenpuoluevaltuuskunnat vierailivat opintomatkalla Kiinan kansantasavallassa.

Heinäkuussa 2005 Zimbabwen presidentti Robert Mugabe teki virallisen valtiovierailun Kiinaan presidentti Hu Jintaon kutsusta.

Heinäkuussa 2005 Vietnamin presidentti Tran Duc Luong suoritti virallisen vierailun Kiinan kansantasavaltaan Kiinan presidentti Hu Jintaon kutsusta.

Heinäkuussa 2005 Yhdysvaltain kongressin oli tehtyjen selvitysten valossa pakko myöntää, että Kiinan vaikutusvalta Aasiassa oli kasvanut samalla kun Yhdysvaltain suhteet Aasian maihin olivat huonontuneet.

Elokuussa 2005 Kiinan ulkoministeriön ylimmän sihteeritason valtuuskunta vieraili Libyassa.

Elokuu 2005. Kiinan sotilasvaltuuskunta vieraili Teheranissa neuvottelemassa tulevasta sotilasyhteistyöstä Iranin kanssa.

Elokuu 2005. Kiinan hallituksen talous- ja kauppavaltuuskunta vieraili Korean demokraattisessa kansantasavallassa.

Syyskuu 2005. YK:n ihmisoikeuskomissio totesi Kiinan ihmisoikeustilanteen kehittyneen suotuisasti.

Syyskuu 2005. Kiinan tekstiilituonti Euroopan unionin maihin vapautettiin.

Syyskuu 2005. Kiinan presidentti Hu Jintao vieraili Kanadassa ja Meksikossa.

Syyskuu 2005. Peking ja Havanna solmivat ystävyyskaupunkisopimuksen.

Syyskuu 2005. Kongon presidentti Denis Sassou-Nguesso vieraili Kiinassa.

Lokakuu 2005. Kuubalaisministeri Ricardo Cabrisas päätti viikon mittaisen vierailunsa Kiinassa. Vierailu oli ajoitettu maiden välisten diplomaattisuhteiden solmimisen 45. vuosipäivään.

Lokakuu 2005. Kiinan kansantasavalta ja Korean demokraattinen kansantasavalta solmivat historiallisen talousyhteistyösopimuksen.

Lokakuu 2005. Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea linjasi viisivuotissunnitelmassa 2006 -2010 selkeästi paluun sosialismin tielle 70-luvulta saakka noudatetun kapitalististyyppisen tehotalouden sijasta.

Lokakuu 2005. Kiina laukaisi miehitetyn avaruusaluksen.

Lokakuu 2005. Kiinan ja Yhdysvaltain välinen tekstiilikaupan neuvotteluiden umpikuja jatkui.

Lokakuu 2005. Kiinan ja Japanin välit kiristyivät äärimmilleen Japanin pääministerin vierailtua jälleen aiemmista lupauksistaan huolimatta kiistellyllä sotarikollisten muistomerkillä.

Loka-marraskuun vaihtessa 2005 presidentti Hu Jintao vieraili sekä Korean demokraattisessa kansantasavallassa että Vietnamin sosialistisessa tasavallassa.

Marraskuu 2005. Kiina ja Venäjä allekirjoittivat yhteisen julkilausuman, jolla vahvistettiin maiden jatkuvan yhteistyön perusperiaatteet kaikilla elämänalueilla.

Marraskuu 2005. Korkea-arvoinen kiinalainen sotilasvaltuuskunta vieraili Kuubassa.

Peking isännöi Korean kuusikantaneuvotteluita 9.11. - 11.11. 2005.

Marraskuu 2005. Kiinan presidentti Hu Jintao vieraili Englannissa, Saksassa, Espanjassa ja Korean tasavallassa.

Marraskuu 2005. Kaksi Kiinan sotilasvaltuuskuntaa vieraili Valko-Venäjällä edistämässä maiden välisiä puolustuksellisia yhteistyösuhteita.

Marras-joulukuussa 2005 vierailivat Kiinassa Mongolian presidentti sekä Argentiinan, Etiopian ja Romanian ulkoministerit.

Joulukuu 2005. Pekingissä vieraillut Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenko totesi Valko-Venäjän ja Kiinan suhteiden nousseen uudelle korkealle tasolle. Hu Jintao yhtyi tähän näkemykseen. Maat allekirjoittivat yhteisen julkilausuman, jossa korostettiin maiden välisen yhteistyön tärkeyttä.

Vuosien 2005 - 2006 vaihteessa Kiinan ja Japanin välit kiristyivät entisestään Japanin julkistettua uuden amerikkalais-japanilaisen ohjusohjelman toteutussunnitelman.

Tammikuu 2006. Kiinan hallitus päätti säilyttää pankkien valtiollisen kontrollijärjestelmän.

Tammikuu 2006. Bolivian presidentti Evo Morales vieraili Kiinassa.

Tammikuu 2006. Kiinan korkeimman neuvoston valtuuskunta vieraili Kuubassa.

Tammikuu 2006. Kiinan ulkoministeri Li Zhaoxing vieraili Afrikassa: Cape Verde, Senegal, Mali, Liberia, Nigeria ja Libya.

Tammikuu 2006. Korean demokraattisen kansantasavallan johtaja Kim Jong Il teki epävirallisen korkean tason vierailun Kiinaan. Hän tapasi mm. presidentti Hu Jintaon.

Helmikuu 2006. Kiinan presidentti Hu Jintao tapasi Pekingissä Togon presidentin. Tässä yhteydessä Kiina vahvisti kehittävänsä edelleen kaikinpuolisia suhteita Afrikan unionin jäsenvaltioihin.

Helmikuu 2006. Pakistanin presidentti vieraili Kiinassa.

Helmikuu 2006. Kiinan kommunistisen puolueen tiedotusosasto esitti koko maan kattavan vaatimuksen maaseudun uuden sosialismin rakenmtamiseksi.

Helmikuu 2006. Kiinan varaulkoministeri vieraili Iranissa.

Maaliskuu 2006. Kiinan korkein neuvosto painotti kokouksessaan maaseudun kehittämistä ja yleistä koulutuksen tehostamista.

Maaliskuu 2006. Kiina ja Venäjä ilmoittivat näkyvästi yhteistyönsä tehostamisesta erityisesti sotilaallisella sektorilla.

Maaliskuu 2006. Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Pekingissä. Vladimir Putinin ja Hu Jintaon laatima maiden yhteinen julkilausuma ei jättänyt tulkinnan varaa: Maailman tulevaisuus on ratkaisevasti YK:n ja SCO:n käsissä eikä Yhdysvallat enää kykene saavuttamaan havittelemaansa maailmanhegemonia-asemaa.

Maaliskuu 2006. Kiinan presidentti Hu Jintao tapasi Pekingissä Brasilian varapresidentti Jose Alencarin. Tapaamisen tarkoituksena oli terävöittää maailman kehitysmaiden keskinäistä yhteistyötä.

Huhtikuu 2006. Kiinan pääministeri Wen Jiabao vieraili Australiassa, Fidzillä, Uudessa Seelannissa ja Kambodzassa.

Huhtikuu 2006. Kiinan presidentti Hu Jintao vieraili Yhdysvalloissa, Saudi Arabiassa, Marokossa, Nigeriassa ja Keniassa. Ennen Yhdysvaltain vierailua Pekingin ja Moskovan välillä käytiin mitä ilmeisimmin tärkeitä toimintastrategisia keskusteluita.

Toukokuu 2006. Shanghai Cooperation Organizationin (SCO) kuusi jäsenmaata pitivät Pekingissä kokouksen, jossa todettiin SCO:n olevan jo nyt uusi maailmanpoliittisesti merkittävä voimatekijä.

Toukokuu 2006. Kiinan korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja vieraili Moldaviassa, Kreikassa, Romaniassa ja Venäjällä.

Kesäkuu 2006. Kiina ja Kirgisia allekirjoittivat Pekingissä kolmetoistakohtaisen yhteisen julkalausuman Kirgisian presidentti Kurmanbek Bakijevin valtiovierailun yhteydessä. Maiden välinen yhteistyö on laadultaan poliittista, kaupallista ja sotilaallista ja se totetuu pääosin SCO:n puitteissa.

Kesäkuu 2006. SCO:n (Shanghai Cooperation Organization) huippukokous pidettiin Shanghaissa. Kokouksen pääteema oli yleismaailmallinen ja alueellinen turvallisuus ja vakaus. Kokoukseen osallistuivat SCO:n varsinaiset jäsenmaat Kiina, Venäjä, Kazakstan, Tadzikistan ja Uzbekistan sekä tarkkailijajäsen Iran.

Ennen huippukokouksen alkamista SCO:n kiinalainen pääsihteeri Zhang Deguang viittasi lehdistötilaisuudessa SCO:n puitteissa tapahtuneeseen turvallisuusyhteistyön kehittämiseen Kiinan ja Venäjän välillä sekä näiden maiden yhteisiin sotaharjoituksiin elokuussa 2005.

SCO:n merkitystä uudenlaisena maailmaa tasapainottavana voimatekijänä ei voi enää kukaan kiistää, totesi Zhang. SCO jäsenvaltioineen edustaa lähes puolta maailman väestön kokonaismäärästä.

Kesäkuu 2006. Kiinan pääministeri Wen Jiabao vieraili Egyptissä, Ghanassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Angolassa, Etelä-Afrikan tasavallassa, Tansaniassa ja Ugandassa.

Heinäkuu 2006. Kiinan varapääministerin johtama hallitusvaltuuskunta vieraili Korean demokraattisessa kansantasavallassa.

Elokuu 2006. Kiina ja Venäjä sopivat yhteisesiintymisestä YK:n turvaneuvostossa Lähi-Idän kriisiä koskevissa asioissa.

Elokuu 2006. Vietnamin kommunistisen puolueen korkean tason valtuuskunta vieraili Kiinassa.

Elokuu 2006. Venezuelan presidentti Hugo Chavez vieraili Kiinassa.

Syyskuu 2006. Kiina ilmoitti kollektivisoinnista saatujen hyvien kokemusten perusteella, että maa- ja metsätalouden kollektivisointia jatketaan tehostetusti koko maan laajuudessa.

Syyskuu 2006. Kiinan hallitussihteeri Tang vieraili Balkanilla useissa entisen Jugoslavian valtioissa.

Syyskuu 2006. Kiinan korkeimman neuvoston puhemiehistön puhemies Wu Bangguo vieraili Brasiliassa, Chilessa ja Uruguayssa.

Syyskuu 2006. Kiinan pääministeri Wen Jiabao vieraili Suomessa, Englannissa, Saksassa ja Tadzikistanissa.

Syyskuu 2006. Kiina ilmoitti jo käynnissä olevasta laajasta maatalouden kollektivisointiohjelmasta ja maaseudun osuustoiminnallisen lääkintähuollon edelleen kehittämisestä.

Syyskuu 2006. Kiina ilmoitti käynnistävänsä makrotalouden entistä paljon tiukemman kontrollin voidakseen rahatalouden kustannuksella kehittää yhteiskunnallisia ja ekologisia ohjelmiaan. Asialla on tärkeä periaatteellinen merkitys. Kiina ei todellakaan suuremmalti piittaa WTO:n toimintamalleista.

Syyskuu 2006. Liettuan presidentti vieraili Kiinassa.

Lokakuu 2006. Kiinan presidentti Hu Jintaon erikoislähettiläs Tang tapasi Pjongjangissa pääsihteeri Kim Jong Ilin.

Marraskuu 2006. Kiinalais-afrikkalainen korkean tason yhteistyökokous (Forum on China-Africa Cooperation, FOCAC) järjestettiin Pekingissä 1.11. - 5.11. 2006. Kokous muodostui virstanpylvääksi Kiinan ja Afrikan valtioden välisten erittäin laaja-alaisten suhteiden kehittymisessä. Afrikalla lienee nyt Kiinan ansiosta ensimmäistä kertaa mahdollisuus lähteä todellisen kehittymisen tielle.

Marraskuu 2006. Venäjän pääministeri Mihail Fradkov vieraili Pekingissä Kiinan pääministeriWen Jiabaon kutsusta.

Marraskuu 2006. Kiinan presidentti otti osaa Vietnamissa pidettyyn APEC-kokoukseen. Tässä yhteydessä hän vieraili Vietnamin lisäksi Laosissa, Intiassa ja Pakistanissa.

Uudenvuoden puheissaan 31.12.2006 presidentit Hu Jintao ja Fidel Castro korostivat Kiinan ja Kuuban yhteneviä tavoitteita maailmanpolitiikassa.

Tammikuu 2007. Iranin presidentin erikoislähettiläs vieraili Kiinassa.

Tammikuu 2007. Kiinan ulkoministeri vieraili useissa Afrikan valtioissa: Eritrea, Benin, päiväntasaajan Guinea, Guinea Bissau, Tshad, Keski-Afrikan tasavalta ja Botsuana.

Tammikuu 2007. Kiina ja Tadzikistan solmivat laaja-alaisen yhteistyösopimuksen.

Tammikuu 2007. Kiinan keskushallinto päätti keskittää maan koko kaivosteollisuuden yhden valtiojohtoisen nyhtiön haltuun.

Tammi-helmikuun vaihteessa 2007 Kiinan presidentti Hu Jintao vieraili kahdeksassa Afrikan valtiossa osana Kiinan johdonmukaista kolmannen maailman politiikkaa.

Helmikuu 2007. Kiinassa päätettiin kaynnistää työläisneuvostot valvomaan valtionyhtiöiden toimintaa. Kiinan teollisuudesta 42% on valtionyhtiöiden piirissä ja tämän osuuden ennakoidaan kasvavan.

Helmi-maaliskuun vaihteessa 2007 Kiinassa tapahtui kapitalistiseen maailmantalouteen vaikuttava pörssiromahdus.

Maaliskuu 2007. Kiinan kansantasavalta ja Sri Lankan demokraattinen sosialistinen tasavalta solmivat laaja-alaisen yhteistyösopimuksen.

Maaliskuu 2007. Kiinan korkeimman neuvoston istunnossa kiinnitettiin erityistä huomiota maaseudun kehittämiseen viitteellä "uusi sosialistinen maaseutu".

Maaliskuu 2007. Kiinan kommunistisen puolueen poliittisen toimiston pysyvän komitean jäsen Li Changchun suoritti hyväntahdon matkan viiteen maahan. Hänen kohdemaitaan olivat Meksiko, Venezuela, Surinam, Peru ja Samoa.

Maaliskuu 2007. Kiinan varapääministeri Zeng Peiyan suoritti virallisen vierailun Oseaniaan. Hänen kohdemaitaan olivat Australia, Uusi Seelanti, Vanuatu ja Papua-Uusi-Guinea.

Huhtikuu 2007. Kiinan ja Japanin pääministerit tapasivat Tokiossa.

Huhtikuu 2007. Kuuban ulkoministeri Perez Roque vieraili Kiinassa.

Huhtikuu 2007. Kiinan kansankongressin kansan neuvo-antavan komitean puheenjohtaja Jia Qinglin vieraili Tunisiassa, Ghanassa, Zimbabwessa ja Keniassa.

Huhtikuu 2007. Kiinan kommunistisen puolueen korkean tason edustaja Wu Guanzheng tapasi Havannassa Kuuban kommunistisen puolueen sihteeri Raul Castro Ruzin maiden välisten hyvien suhteiden edelleen kehittämiseksi.

Huhtikuu 2007. Kiinan kommunistisen puolueen vanhempi virkailija Wu Guanzheng vieraili Kolumbiassa ja Chilessä.

Toukokuu 2007. Kiinan puolustusministeri vieraili Kuubassa, Argentiinassa, Chilessä ja Kreikassa.

Toukokuu 2007. Ruandan presidentti vieraili Kiinassa.

Toukokuu 2007. Kiina laukaisi Nigerian tilaaman tietoliikennesatelliitin.

Toukokuu 2007. Vietnamin presidentti vieraili Kiinassa.

Toukokuu 2007. Shanghaissa pidetyssä Afrikan kehityspankin kokouksessa Kiina lupasi omalta osaltaan jatkaa Afrikan valtioiden merkittävää avustamista.

Toukokuu 2007. Kiinan korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja vieraili Egyptissä.

Toukokuu 2007. Myanmarin tiedotusministeri vieraili Kiinassa.

Toukokuu 2007. Kiina ravoistui Yhdysvalloille maan puolustusministeriön julkaiseman Kiinaa koskevan valheellisen ja propagandistisen sotilasraportin vuoksi.

Toukokuu 2007. Thaimaan pääministeri vieraili Kiinassa.

Kesäkuu 2007. Kuuban lainsäätäjävaltuuskunta vieraili Kiinassa.

Kesäkuu 2007. Kiina yhtyi Venäjän kantaan, jossa tuomittiin jyrkästi Yhdysvaltain Eurooppaan suunnittelemat ohjusasemat.

Kesäkuu 2007. Presidentti Hu Jintao vieraili Ruotsissa.

Kesäkuu 2007. Palestiinan ulkoministeri vieraili Kiinassa.

Kesäkuu 2007. Kiinan kommunistisen nuorisoliiton valtuuskunta vieraili Kuubassa.

Heinäkuu 2007. Kiinan ulkoministeri vieraili Pjongjangissa.

Heinäkuu 2007. Kiinan kommunististen puolueen valtuuskunta vieraili Etelä-Afrikassa, Zimbabwessa ja Etiopiassa.

Heinäkuu 2007. Kiinan erikoislähettiläs vieraili Egyptissä, Jordaniassa, Palestiinassa ja Israelissa.

Elokuu 2007. Kiinan kansan vapautusarmeijan perustamisen 80. vuosipäivää vietettiin juhlavin menoin.

Elokuu 2007. Kiina osallistui Kiinan ja Venäjän alueilla järjestettyihin SCO:n sotaharjoituksiin.

Elokuu 2007. Kiinan presidentti Hu Jintao vieraili Kirgisiassa, Kazakstanissa ja Venäjällä.

Elokuu 2007. Kiinan hallitusvaltuuskunta vieraili Mongoliassa.

Elokuu 2007. Kiina ja Kirgisia allekirjoittivat laajan yhteisen julkilausuman, jossa mm. korostettiin maiden yhteisten toimien merkitystä länsimaiden taholta tulevia separatistisia voimia tukevia ja muita hajotusyrityksiä vastaan.

Elokuu 2007. Kiina osallistui erittäin aktiivisella panoksella SCOn huippukokoukseen Kirgisiassa.

Elokuu 2007. Laosin demokraattisen kansantasavallan pääministeri vieraili Kiinassa.

Elokuu 2007. Kiinan ilmavoimien komentaja vieraili Suomesssa ja Chilessä.

Syyskuu 2007. Maailman Talousfoorumi (WEF) pidettiin Dalianissa Kiinassa. Vaikutelma oli se, että Kiina sanoo, missä maailmantalouden kaappi seisoo.

Syyskuu 2007. Serbian ulkoministeri vieraili Pekingissä. Kyse oli maiden kahdenvälisten suhteiden nostamisesta uudelle korkealle tasolle. Kiina lupasi tukensa Serbialle Kosovon kysymyksessä.

Lokakuu 2007. Kiinan kommunistisen puolueen 17. puoluekokous pidettiin Pekingissä. Erityistä huomiota kiinnitettiin globaaleihin ongelmiin ja Kiinan sisäisiin tasa-arvokysymyksiin.

Marraskuu 2007. Kiinan pääministeri Wen Jiabao osallistui SCO-maiden pääministerikokoukseen Uzbekistanissa. Samalla hän vieraili Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Turkmenistanissa.

Marraskuu 2007. Kuuban perusteollisuusministeri vieraili Kiinassa.

Marraskuu 2007. Kiina ilmoitti antavansa tukensa Venäjälle, mikäli Venäjään kohdistettaisiin ulkopäin maan suvereniteettiin ja alueelliseen loukkaamattomuuteen kohdistuvia uhkia.

Marraskuu 2007. Kiina ja Venäjä ja Kiina ja Valko-Venäjä allekirjoittivat yhteiset poliittiset julkilausumat.

Marraskuu 2007. Kiina ja Indonesia allekirjoittivat puolustusyhteistyösopimuksen.

Marraskuu 2007. Venezuelan ulkoministeri vieraili Kiinassa.

Marraskuu 2007. Ecuadorin presidentti vieraili Kiinassa.

Joulukuu 2007. Kuuban ja Kiinan hallitustenvälisen yhteiskomission kokous pidettiin Pekingissä.

Joulukuu 2007. Bolivian hallitusvaltuukunta vieraili Kiinassa.

Tammikuu 2008. Kiinan ulkoministeri vieraili Etelä-Afrikassa, Kongossa, Burundissa ja Etiopiassa.

Tammikuu 2008. Intian pääministeri vieraili Kiinassa.

Tammikuu 2008. Taiwanin parlamenttivaaleissa Pekingille ja emämaalle myötämielinen Kuomintang-puolue saavutti murskavoiton.

Helmikuu 2008. Kiina sai mittavan rautatieurakan Libyasta.

Maaliskuu 2008. Nigerian presidentti vieraili Kiinassa. Maat allekirjoittivat yhteisen julkilausuman yhteistyön tehostamisesta.

Maaliskuu 2008. Valko-Venäjän puolustusministeri vieraili Kiinassa.

Maaliskuu 2008. Kiinan kansankongressin 11. kokous pidettiin Pekingissä. Ei merkittäviä henkilövaihdoksia maan johdossa. Kiinan kommunistisen puolueen 17. edustajainkokouksen asettamat tulevaisuuteen tähtäävät peruslinjat vahvistettiin.

Maaliskuu - huhtikuu 2008. Lännestä käsin provosoituja mellakoita Tiibetissä.

Maaliskuu 2008. Kuuban kommunistisen puolueen valtuuskunta vieraili Kiinassa.

Maaliskuu 2008. Perun presidentti vieraili Kiinassa.

Huhtikuu 2008. Kiina ja Venezuela perustivat öljyntuotannon yhteisyrityksen.

Huhtikuu 2008. Pakistanin preidentti vieraili Kiinassa.

Toukokuu 2008. Kiinan varapääministeri Hui Liangyu vieraili Costa Ricassa, Venezuelassa, Uruguayssa ja Argentiinassa.

Toukokuu 2008. Kiinan presidentti vieraili Japanissa.

Toukokuu 2008. Kiinan varapresidentti vieraili Venezuelassa.

Toukokuu 2008. Maanjäristys Sichuanin maakunnassa aiheutti suuria tuhoja.

Toukokuu 2008. Kiinan kommunistisen puolueen valtuuskunta vieraili Brasiliassa ja Uruguayssa.

Toukokuu 2008. Venäjän presidentti Dmitri Medvedev vieraili Kiinassa. Venäjä ja Kiina tuomitsivat yhteisessä julkilausumassan Yhdysvaltain globaalit ABM-ohjussuunnitelmat.

Kesäkuu 2008. Korkeimman tason vietnamilaisvaltuuskunta vieraili Kiinassa.

Kesäkuu 2008. Kiina osallistui Etelä-Afrikan Kapkaupungissa pidettyyn maailman 18. Afrikka-talousfoorumiin.

Kesäkuu 2008. Kiinan varapresidentti vieraili Korean demokraattisessa kansantasavallassa.

Kesäkuu 2008. Kiinan varapresidentti vieraili Mongoliassa, Saudi Arabiassa, Qatarissa ja Jemenissä.

Kesäkuu 2008. Korkean tason kiinalainen puoluevirkailija vieraili Kuubassa, Trininad/Tobagossa, Brasiliassa ja Angolassa.

Heinäkuu 2008. YK:n pääsihteerin vieraillessa Kiinassa sovittiin molemminpuolisesta kunnioituksesta ja siitä, ettei kansainvälisissä suhteissa voida soveltaa pakotteita ilman YK:n mandaattia.

Heinäkuu 2008. Kiinan, Intian, Brasilian, Etelä-Afrikan ja Meksikon johtajat tapasivat Japanissa ennen G8-maiden kokousta luodakseen kuvan maailmasta kolmannen maailman näkökulmasta.

Elokuu 2008. Pekingin olympialaisiin kohdistui paljon myönteisiä hyvän tahdon toiveita, mutta myös mitä erilaisimpia poliittisia ambitioita.

Elokuu 2008. Kiinan presidentti Hu Jintao vieraili Korean tasavallassa, Tadzikistanissa ja Turkmenistanissa.

Elokuu 2008. Kiinan presidentti osallistui SCOn huippukokoukseen Tadzikistanissa.

Elokuu 2008. Kuuban hallitusvaltuuskunta vieraili Kiinassa.

Syyskuu 2008. Kiinan kommunistisen puoleen valtuuskunta vieraili Venäjällä, Kirgisiassa ja Azerbajdzanissa.

Syyskuu 2008. Venezuelan presidentti Hugo Chavez vieraili Kiinassa.

Lokakuu 2008. Kiinan ja Yhdysvaltain välit viilenivät tuntuvasti Yhdysavaltain sovittua asetoimituksista Taiwanille vastoin kaikkia Pekingin kanssa tekemiään sopimuksia.

Lokakuu 2008. Pakistanin presidentti vieraili Kiinassa. On ilmeistä, että Pakistan pyrkii lähestymään Kiinaa Yhdysvaltain-suhteidensa huonontuessa.

Lokakuu 2008. Kiina-Afrikka -huippukokous (Summit of the Forum on China-Africa Cooperation, FOCAC) pidettiin Kairossa.

Lokakuu 2008. Seitsemäs Aasia-Eurooppa -kokous (ASEM7) pidettiin Pekingissä.

Lokakuu 2008. Kiina ja Vietnam solmivat laaja-alaisen talouden yhteistoimintasopimuksen.

Marraskuu 2008. Kiinan lainsäädäntöelinten korkein johtaja Wu Bangguo vieraili Algeriassa, Gabonissa, Etiopiassa, Madagascarissa ja Seychelleilla.

Marraskuu 2008. Manner-Kiinan ja Taiwanin korkean tason kansalaisjärjestöjen edustajat tapasivat Taipeissä.

Marraskuu 2008. Presidentti Hu Jintao osallistui G-20 -maiden kokoukseen Washingtonissa ja APEC-maiden huippukokoukseen Perussa.

Marraskuu 2008. Presidentti Hu Jintao vieraili Costa Ricassa, Kuubassa, Perussa Kreikassa, Brasiliassa, Chilessä ja Argentiinassa.

Joulukuu 2008. Manner-Kiinan ja Taiwanin suorat lento- meri- ja postiyhteydet avattiin 59 vuoden katkoksen jälkeen.

Tammikuu 2009. Kiinan presidentti ja pääministeri onnittelivat Kuuban johtajia maan vallankumouksen 50. vuosipäivän johdosta.

Tammikuu 2009. Kiinan ulkoministeri vieraili Ugandassa, Ruandassa, Malawissa, Etelä-Afrikassa, Brasiliassa ja Portugalissa.

Tammikuu 2009. Kiinan kommunistisen puolueen korkean tason valtuuskunta vieraili Pjongjangissa.

Helmikuu 2009. Kiinan varapresidentti Xi Jinping vieraili Meksikossa, Jamaikalla, Kolumbiassa, Venezuelassa, Brasiliassa ja Maltalla.

Helmikuu 2009. Kiinan pääministeri vieraili Britanniassa.

Helmikuu 2009 Kiinan presidentti Hu Jintao vieraili Saudi Arabiassa, Malissa, Senegalissa, Tansaniassa ja Mauritiuksella.

Maaliskuu 2009. Kiinan kansakongressin vuotuisessa kokouksessa todettiin maailmantalouden tilasta johtuvat vaikeudet kansallisessa taloudessa ja viennissä, mutta teollisuuden kasvun näkymät nähtiin kuitenkin hyviksi.

Maaliskuu 2009. Yhdyvaltian merivoimien alus loukkasi Kiinan aluevesiä Hainanin saaren lähsitöllä.

Maaliskuu 2009. KDKT:n pääministeri vieraili Kiinassa.

Maaliskuu 2009. Kiina hylkäsi jyrkin sanoin Yhdysvaltain väitteet Kiinan muodostamasta "sotilaallisesta uhasta".

Maaliskuu 2009. Kiina kehotti Yhdysvaltoja noudattamaan toistuvasti rikkomiaan lupauksia "yhden-Kiinan" politiikasta ja pidättäymään useiden lupaustensa mukaisesti aseiden toimittamisesta Taiwanille.

Maaliskuu 2009. Kiinan kommunistisen puolueen korkean tason valtuuskunta vieraili Libyassa.

Huhtikuu 2009. Venezuelan presidentti Hugo Chavez vieraili Kiinassa.

Huhtikuu 2009. Kiinan puolustusministeri osallistui Moskovassa SCOn puolustusministereiden kokoukseen.

Toukokuu 2009. Brasilian presidentti Lula da Silva vieraili Kiinassa. Da Silva ja presidentti Hu Jintao keskustelivat mm. BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) yhteistyön edelleen kehittämisestä.

Kesäkuu 2009. Kiina vaati YK:n turvallisuusneuvostoa käyttämään käytännön järkeä Korean niemimaan ydinaseongelmassa ja pidättäytymään väkivallalla uhkaamisesta.

Kesäkuu 2009. Kiinan presidentti osallistui Jekaterinburgissa pidettyihin SCOn ja BRIC-maiden huippukokouksiin.

Heinäkuu 2009. Kiinan presidentti vieraili Italiassa, missä hän osallistui G8-maiden kokoukseen.

Heinäkuu 2009. Luoteis-Kiinan uiguurialueilla esiintyi levottomuksia, joissa ihmisiä sai surmansa ja vammautui. Parin viikon tutkimusten jälkeen selvisi, että sylttytehdas tälle tietoisesti järjestetylle provokaatiolle oli Yhdysvalloista käsin rahoitettu "Maailman uiguurikongressi" -niminen järjestö.

Heinäkuu 2009. Kiina osallistui Egyptissä pidettyyn Maailman sitoumattomien maiden liikeen (Non Aligned Movement, NAM) 15. huippukokoukseen.

Syyskuu 2009. Kuuban ulkoministeri vieraili Kiinassa.

Syyskuu 2009. Kiinan presidentin erikoislähettiläs osallistui Tripolissa Libyan vallankumouksen 40. vuosipäivän viettoon.

Syyskuu 2009. Kiinan johtava lainsäätäjä Wu Bangguo vieraili Kuubassa ja Bahamalla.

Syyskuu 2009. Kiinan kansantasavallan ja Korean demokraattisen kansantasavallan ulkoministerit tapasivat Pekingissä.

Syyskuu 2009. Korkean tason pohjoiskorealainen sotilasvaltuuskunta keskusteli Pekingissä vastaavien kiinalaisten sotilasviranomaisten kanssa alueellisista ja globaaleista turvallisuuskysymyksistä

Lokakuu 2009. Kiinan pääministeri Wen Jiabao vieraili Korean demokraattisessa kansantasavallassa.

Lokakuu 2009. Pekingissä pidettiin maailman mediakonferenssi.

Lokakuu 2009. Venäjän pääministeri Vladimir Putin vieraili Kiinassa.

Lokakuu 2009. Kiinan presidentti Hu Jintao tapasi Pekingissä Korean demokraattisen kansantasavallan puoluevaltuuskunnan.

Marraskuu 2009. Kiinan hallitusvaltuuskunta vieraili Egyptissä ja osallistui samalla Kiina-Afrikka -yhteistyöfoorumin kokoukseen.

KOMINFORM

Takaisin pääsivulle