MUUTAMA SANA SAATTEEKSI.
KANSALAISTEN MIELIPITEET JA KAPITALISTISTEN HALLITUSTEN TOIMET OVAT MAAILMAN MITASSA NYT JYRKEMMÄSSÄ RISTIRIIDASSA KUIN KOSKAAN.
____________________________________________________________________
YLEISTÄ
Pahimmat yhteiskunnalliset ongelmat erityisesti maailman kehitysalueilla eivät johdu väestömäärän kasvusta eivätkä perusvarallisuuden puutteesta. Ne johtuvat globaalista kapitalismista, jossa kehittyneissä teollisuusmaissa asuvan vähemmistön kulutustaso kasvaa progressiivisesti samaan aikaan kun se kehitysalueilla yhä pienenee. Mikäli hyväksymme tilanteen, olemme itse syyllisiä miljardien ihmisten kurjuuteen.
Kapitalismille ei ole toistaiseksi voitu esittää muuta vaihtoehtoa kuin sosialismi.
Nämä sivut on tarkoitettu käsittelemään sosialismin ja kommunismin teorian ja käytännön kysymyksiä sekä kuvaamaan kapitalismin ajankohtaista todellisuutta.
Yleisen tason ongelmat eivät ratkea yksilötasolla. Yhteiskunnan tarkastelu tieteellisestä näkökulmasta ei juuri tällä hetkellä näytä olevan muotia. Välttämätöntä se kuitenkin on.
Marxismin klassikot ennustivat sosialismin ensimmäisen yrityksen kariutumisen. Uuden sosialismin rakentaminen on haaste meidän aikamme ajatteleville ja vastuullisille ihmisille.
Prosessi on jo alkanut. Viime vuosikymmenen lopulla sosialistiset voimat ja kommunistinen liike ovat koonneet voimiaan ja aktivoituneet. Sosialismi on näkyvin tämänhetkisen yhteiskunnallisen keskustelun aihe etenkin internetissä. Sosialististen voimien maailmanlaajuinen yhdistyminen on alkanut.
Kapitalismin aika päättyy varmuudella ennemmin tai myöhemmin. Kapitalistinen maailmantalous on epävakaa ja sitä vaivaavat sisäiset ristiriitaisuudet. Kapitalismin perusta on ajatus ikuisesta taloudellisesta kasvusta. Tällainen ajattelumalli sisältää mahdottoman yhtälön. Edessä on umpikuja.
Mahdollisesti hyvinkin pian saatamme nähdä maailmanhistoriallisen käänteen. "New World Order" -niminen diktatoorinen kapitalistinen maailmanjärjestelmä on joka tapauksessa poliittis-taloudellinen absurditeetti.
Vapaata markkinataloutta ei enää ole. Sen on korvannut monopolien ryöstökapitalismi. Maailmanlaajuista monopolikapitalismia edustavat lähinnä WTO, Maailman "vapaakauppajärjestö", Maailmanpankki ja Maailman valuuttarahasto. Näiden järjestöjen päätöksiä toteutetaan hallitustasoilla kansalaisilta mitään kysymättä.
Marxilaisen metodologian mukaisesti yhteiskunnan ristiriidat ratkeavat korkeammalla ajattelun ja toiminnan tasolla. Se tarkoittaa, että kapitalismin sisäistä ratkaisua ei ole. Ratkaisun avain on sosialismin teoriassa ja käytännössä
Kapitalismi on vain yksi vaihe ihmiskunnan historiassa. Se on ollut hyödyksi teollisen tuotannon kehittämisessä. Nyt kapitalismi on saavuttanut lakipisteensä ja muotoutunut imperialismiksi, joka pyrkii hallitsemaan koko maailmaa markkina-alueenaan ja raaka-ainevarastonaan.
Imperialismi on maailmanlaajuinen tuhovoima. Se alistaa ihmiset ja kansat sekä tuhoaa luonnon. Kapitalismin sisäiset ristiriitaisuudet ja kapitalistisen maailmanjärjestelmän häikäilemättömät menettelytavat tulevat päivä päivältä selvemmin näkyviin. Tappaminen, tuhoaminen ja poliittisilla kauppasaarroilla kiristäminen kuuluvat imperialistisen kapitalismin normaaleihin menettelytapoihin. Ideologisesti imperialistinen kapitalismi lähenee kolmikymmenluvun fasismia.
Kehittyneisssä teollisuusmaissa toki kiinnitetään huomiota luonnonsuojeluun ja jätteiden kierrätykseen. Kuitenkin hyöty tästä suojelusta on marginaalista. Pyrkimys jatkuvaan talouskasvuun ja kertakäyttötuotteisiin aiheuttaa luonnossa absoluuttisen ja massiivisen tuhon, joka ei ole missään suhteessa suojelumenetelmiin. Liiketaloudellinen hyöty on kapitalismissa tärkeämpi kuin luonnosuojelu.
Yhdessä ainoassa liikennelentokoneen nousussa palaa taivaalle rekkalastillinen kerosiinia. Yhdessä ainoassa ilmaisjakeluehden painoksen tuottamisessa saadaan poltettua tuhansia hehtaareja metsää... jne. Kapitalistien ekonomistien mielestä tällaista "talouskasvua" tarvitaan yhä vain lisää...
Helmikuu 2005. Kioton ilmastosopimuksen täytäntöönpanosta sovittiin. Yhdysvallat, maailman ylivoimaisesti suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja, ei suostunut sopimuksen edellyttämiin toimiin. Heinäkuussa 2005 G-8 -valtioiden kokouksessa Skotlannissa ei päästy ympäristöasioissa minkäänlaiseen sopimukseen.
Läntisessä maailmassa on erilaisia ihmisoikeus- ja luonnonsuojelujärjestöjä. Niillä on kuitenkin porvarillinen, epätieteellinen tausta ja ne pääsääntöisesti vain pahentavat maailmaan tilaa kieltäessään sosiaalisten ja ekologisten ongelmien todellisen taustan. Ne osallistuvat tuhoamiseen puolustaessaan kapitalistista maailmanjärjestystä. Niin sanottu puolueettomuus tässä ideologisessa mielessä tarkoittaa käytännössä vallitsevan järjestelmän hyväksymistä. Kuka tällaisessa tilanteessa todella puolustaa ihmistä ja luontoa?
Köyhyys, työttömyys, sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus, rikollisuuden eri muodot, huumekauppa, prostituutio ja muut yhteiskunnan sairaaat ilmiöt on helppo kytkeä sisällyksettömään porvarilliseen kulttuuriin, joka erottaa ihmisen luonnollisesta yhteiskunnallisesta ja universaalista yhteydestään. Sosialismin teoreetikoiden ennakoima kurjistuminen saa erilaisia muotoja yhteiskunnan kehitystasosta riippuen. Kehittynyt kapitalistinen valtio saattaa näyttää kauniilta päältäpäin, mutta se on sisältä mätä.
Huumeiden käyttö on eduksi kapitalistiselle maailmandiktatuurille, koska se vähentää työväenluokan taistelutahtoa ja voimaa. Samalla huumekauppa on kapitalismille megaluokan liiketoimi, vaikka tekopyhä järjestelmä väittää taistelevansa huumeita vastaan. Paikallisilla tasoilla viranomaiset varmaan menettelevätkin asiassa vilpittömästi. He eivät tiedä, että ylimmällä tasolla huumekauppa on järjestelmän erityisessä suojeluksessa.
Kapitalismissa merkitsee vain raha. Raja laittoman ja laillisen rahan välillä on veteen piirretty viiva. Kapitalistihallitusten ja niiden yleismaailmallisten yhteistyöjärjestöjen laatimien lakien mukaisesti maailman rahaliikenteen rajoitukset pyritään kokonaan poistamaan. Se tekee rikollisten tominnan niin helpoksi, ettei rahanpesua enää edes tarvita.
Perinteiset poliittiset puolueet, porvarilliset puolueet, sosialidemokraatit ja erilaiset vasemmistolaiset eturyhmittymät muodostavat osan tästä keskinkertaisesta porvarillisesta poliittisesta kulttuurista ja kapitalistisesta ideologiasta. Niiden väliset erot ovat kuin veteen piirretty viiva. Perinteiset puolueet ovat menettäneet merkityksensä ja kiinnostavuutensa. Kansalaiset ovat alkaneet halveksia politiikkaa.
Kapitalistisen ideologian älyllistä tilaa voidaan kuvata sanonnalla "leipää ja sirkushuveja". Tosin suurella osalla maailman ihmisistä ei ole niitäkään. Kapitalistisen talouden kuvitteellinen kasvu vain lisää köyhyyttä maailmassa.
Sotien ja sisällissotien syyt ovat yleensä taloudellisia. Kapitalismi ideologiana perustuu vaaralliselle taloudelliselle eriarvoisuudelle.
Kapitalistisessa maailmassa on ollut ja tulee olemaan aseellisia konflikteja. YK pyrkii ehkäisemään tai lopettamaan tällaisia tilanteita ilmeisesti suhteellisen vilpittömästi, mutta tieteellisen yhteiskuntanäkemyksen puuttuessa se yleensä epäonnistuu. YK ei osaa tai ei uskalla nähdä ristiriitojen todellisia syitä.
Yhdysvallat pyrkii myös esiintymään rauhanrakentajana. USA ei todellisuudessa edes pyri rauhaan, koska sen oma geopoliittinen ja kaupallinen etu pääsääntöisesti toteutuu paremmin sodan kautta. Samaan aikaan USA pyrkii sanelupolitiikkaan YK:ssa.
Valheellisille perusteille ulkoapäin mahdollisesti väkisin rakennettu rakennettu rauha ei yleensä kestä. Kapitalismin antagoniset ristiriidat säilyvät. Huono rauha vain luo usein perustan entistä voimakkaammalle väkivallalle tulevaisuudessa.
Valtamedia suojelee kapitalismia kiinnittämällä huomiota toisarvoisiin aiheisiin. Laajoja yhteiskunnallisia kysymyksiä ei edes käsitellä. Tiedolliset vääristymät pahenevat kroonisesti.
Maailmankapitalismin vaikeuksien kasvaessa sosialismin ja samalla yleensäkin todellisen demokraattisen politiikan vastainen propaganda saa yhä räikeämpiä muotoja.
Käytännössä esimerkiksi Kuubaan, Libyaan ja Pohjois-Koreaan liittyvien asioiden vääristely valtamediassa on vähintäänkin törkeää. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana nämä sosialistiset valtiot ovat kuitenkin ulkosyntyisistä vaikeuksista huolimatta kehittyneet kaikilla elämänalueilla ripeästi.
Porvarillinen propaganda mm. kytkee yleensä sosialismeihin henkilöpalvonnaksi kutsutun ilmiön. Totuus ei voisi olla enempää päivastainen. Juuri porvarillinen yhteiskunta perustuu narsistiselle yksilönpalvonnalle. Sosialismi rakentuu kollektiiviselle maailmankatsomukselle. Sosialististen yhteisöjen johtajia ei kunnioiteta tässä mielessä yksityishenkilöinä, vaan heidän edustamansa asian vuoksi. He ovat symboleja.
Natsi-Saksa tuhosi miljoonia ihmiselämiä. Sitä kauhistellaan, mutta ei huomata USA-johteisen imperialismin olevan tappamisessa paljon tehokkaampi. Nälkään, sotiin ja kapitalismin aiheuttaman köyhyyden seurauksiin on tuhoutumassa olennainen osa ihmiskunnasta.
Kapitalismin ideologinen perusta on itse asiassa fasismi. Vain nuorilla, terveillä ja hyvin koulutetuilla ihmisillä on elämisen oikeus. Vanhukset, sairaat, köyhät ja jopa lapset jätetään yhä useammin muitta mutkitta oman onnensa varaan ja usein kuolemaan.
Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana köyhyys maailmassa on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Kapitalismin pääesikunnissa IMF:ssa ja Maailmanpankissa puhutaan velkojen anteeksiantamisesta kehitysalueille. Uskomatonta tekopyhyyttä. Kesäkuussa 2005 G-8 valtiot "antoivat anteeksi" kehitysmaiden velkoja. Varsin tekopyhää. Mitä ne muutakaan olisivat voineet tehdä? Maailman kehitysalueiden köyhtyminen jatkuu kuitenkin edelleen. Sama ilveily jatkui G-8 -valtioiden kokouksessa Skotlannissa heinäkuussa 2005. Näytin vuoksi sovittiin, että rahallista kehitysapua lisätään. Samalla riisto jatkuu eikä mitään peiaatteellista muutosta tapahdu.
On itsestään selvää, että rahaa velkojen maksamiseen ei ole. Miljardit ihmiset eivät eläisi kurjuudessa ilman luonnonvarojensa ryöstöä ja länsimaisen teknokulttuurin pakkotuontia.
Mahdollisiin uusiin avustuksiin liitetään yleensä poliittisia ehtoja, joilla kehitysmaat pyritään alistamaan kapitalistiseen maailmandiktatuuriin. Se on kiristämistä.
Kapitalistimaiden puheet demokratiasta avun ehtona jätettäköön omaan arvoonsa. Luonnovaroiltaan rikkaissa kehitysmaissa on tavallisesti USA:n tukema diktatuurihallitus.
Maailmassa nähdään nälkää. Kulkutaudit ja HIV-epidemia leviävät. YK:n HIV/AIDS-kokous päättyi jokseenkin merkityksettömään julistukseen. Lääketehtaat tosin pääsevät lisäämään voittojaan toimittamalla kehitysmaihin kalliita ja usein yli-ikäisiä lääkkeitä. Vain sosialistinen Kuuba toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä luvatessaan 4000 lääkäriä AIDS-projektin käyttöön.
Kapitalistisen maailman talousfoorumi Davosissa tammikuussa 2005 antoi kolmannelle maailmalle lupauksia velkojen anteeksiantamisesta. Asialla ei ole juurikaan merkitystä, sillä nämä maat eivät kuitenkaan olisi kynneet edes velkojen korkoja maksamaan. Sen sijaan velkaantuminen yhä jatkuu. Minkäänlaisia käytännön suunnitelmia kolmannen maailman pahenevien ongelmien ratkaisemiseksi ei esitetty.
Maailmanvaikeat ongelmat tulisi ratkaista koulutuksella, vakituisilla työsuhteilla, taatulla toimeentulolla ja muiden vastaavien todellisten ihmisoikeuksien toteuttamisella. Siihen ei kapitalismi pysty eikä edes pyri. Kapitalismi pyrkii heikentämään ihmiyksilön asemaa ja elämäntilannetta.
Pikkuporvaristo etenkin kehittyneissä teollisuusmaissa sulkee silmänsä maailman todellisuudelta ja keskittyy lähinnä keskinäiseen keskusteluun omasta erinomaisuudestaan ja hyvinvoinnistaan.
Imperialismin vastaisessa taistelussa tiedotusvälineillä ja niiden käytöllä on ratkaisevan tärkeä merkitys. Rehellisen tiedotustyön keskeisin tehtävä tällä hetkellä on yleisen tiedonvälityksen ja virallisen informaation antamien virheellisten tietojen ja vääristyneen maailmankuvan oikaiseminen.
Kapitalismin sisäiset ristiriidat saattavat johtaa kolmanteen maailmansotaan. Sodan syntymisen aineksia voivat olla kapitalististen blokkien keskinäiset ristiriidat tai taloudellisen laskukausi, josta ulos pääsemiseksi sodan aloittaminen on aiemminkin osoittautunut hyväksi keinoksi.
Yhdysvaltain nykyinen suunnitelma ohjuskilpijärjestelmän rakentamiseksi on luonteeltaan hyökkäyksellinen, ei puolustuksellinen.
USA selittää suuntaavansa järjestelmän amerikkalaisen terminologian mukaisia ns. "vaarallisia valtioita" Irakia, Irania ja Pohjois-Koreaa vastaan. Sotilasasiantuntijat pitävät selitystä loogisesti kestämättömänä. Järjestelmä on todellisuudessa suunnattu Kiinaa ja Venäjää vastaan.
Vuoden 1929 pörssiromahduksesta alkanutta ja koko 30-luvun kestänyttä lamaa eivät imperialistit kyenneet kääntämään nousukaudeksi muutoin kuin maailmansodalla. Nyt alkava taloudellinen lama ja uhkaava romahdus eivät olleet seurausta syyskuun 11. päivän terrori-iskuista, vaan olivat toteutumassa ilman sitäkin. Kun maailmantalous on taas syöksymässä lamaan, kun fasistisia otteita kannattaville hallituksille, kuten Italiassa, annetaan oikeus toimia, kun sota Keski-Aasiassa pitkittyy ja vetää mukaansa yhä useampia maita -- mitä muuta imperialistit voisivat pitää viimeisenä korttinaan talouden elvyttämiseksi kuin sodan laajentamista maailmansodaksi.
Emme anna kapitalismin tuhota elämää planeetaltamme. Rauha ja sosialismi eivät ole ainoastaan mahdollisia. Ne ovat välttämättömyyksiä.
NÄKÖKULMA
Maailman taloudellisia ja poliittisia yhteiskunnallisia rakenteita vaivaa järjestelmävirhe. Virhe on korjattava. Muutoin koko koneisto tuhoutuu.
Ihmiselämän lähtökohtana ovat ympäristön ja yhteiskunnan olosuhteet. Ensisijaisesti kyse on lapsista ja tulevista sukupolvista.
Elämä on kollektiivinen prosessi. Yksilöperustainen maailmankuva on yhtä virheellinen kuin keskiaikainen maakeskinen käsitys aurinkokunnasta.
Maailmanlaajuinen poliittinen ja taloudellinen luokkavastakohtaisuus on nyt kärjistyneempi kuin koskaan. Niin sanotuissa hyvinvointiyhteiskunnissa tämä tosiasia saattaa jäädä huomaamatta. Niiden vauraus perustuu kuitenkin mitä suurimmassa määrin maailman kehitysalueiden häikäilemättömään riistoon.
Pelkkä tekninen kehitys ilman vastuullista yhteiskunnallista ajattelua on samaa kuin kirves mielipuolen kädessä.
Kapitalismissa pidetään itsestäänselvyytenä, että kaikki yrittävät kahmia itselleen yhä enemmän tavaraa ja etuuksia. Tällainen ihmistyyppi on kuitenkin juuri kapitalismin tuotetta. Tosiasiassa ihminen on perusluonteeltaan sosiaalinen niinkuin eläinlajit yleensäkin.
Porvarillinen yksilökeskeinen rahan, rihkaman ja kaupallisen viihteen maailma on vain harhaa. Todellisen maailman näkee, kun uskaltaa katsoa ympärilleen oikeasta, riittävän laajasta näkökulmasta. Tiedettä ja filosofiaa tarvitaan, mutta länsimaisella empiirisellä tieteellä ei ole yhteiskunnalle juuri mitään annettavaa. Meillä on oikeus ja velvollisuus ajatella itse.
Kapitalismille raha on Jumala. Raha voi olla käyttökelpoinen renki, mutta isäntänä se on kelvoton ja tuhoisa.
Kapitalismi tarvitsee ihmistä vain tehokkaaseen tuottamiseen ja liikevoittojen kasvattamiseen. Kehittyvä tietojenkäsittely- ja tiedonsiirtotekniikka sekä siihen liittyvä verkottuminen lisää edelleen ihmisten eriarvoisuutta. Toisaalta IT-ala voidaan ja pitääkin valjastaa uuden ihmisläheisen sosialismin rakentamiseen.
Ylempi ajattelun taso ymmärtää alemman tason, mutta alempi taso ei ymmärrä korkeamman tason näkökulmaa. Siksi kapitalismin lähestyminen marxilaisittain toimii. Sen sijaan porvarilliset arviot sosialismista ovat järjettömiä.
Joskus on tärkeämpää nähdä se, mitä ei ole kuin tuijottaa olemassaolevaa. Tulevaisuuden yhteiskunnan rakenteet ovat tällainen abstraktio. Juuri tällä hetkellä keskusteleminen politiikan sisällöstä olemassaolevien rakenteiden puitteissa ei ole ole erityisen mielekästä, koska juuri nämä rakenteet ovat kehityksen este. Toimivien uusien organisaatiomallien hahmottaminen ja toteuttaminen on ydinkysymys.
Imperialistinen kapitalismi pitää sisällään sekä horisontaalisia että vertikaalisia sovittamattomia ristiriitoja. Niiden poistaminen on välttämätönä, mikäli globaali koneisto halutaan korjata ja estää sivilisaation tuhoutuminen.
Horisontaalinen vastakkainasettelu tarkoittaa luokkavastakohtaisuutta. Siten iskulause "Kaikkien maiden työläiset, liittykää yhteen!" on sisällöltään tärkeä ja ajankohtainen. Me tarvitsemme maailmanlaajuisen kapitalisminvastaisen taisteluorganisaation.
Sosialismin ja kapitalismin on vaikea elää rinnakkain. Kyse on pitkällä tähtäimellä maailmanvallankumouksesta. Olemassa olevia sosialistisia elementtejä täytyy tukea, sillä ne ovat vaarassa imperialismin jatkuvien taloudellisten, sotilaallisten ja propagandististen hyökkäyksien vuoksi.
Media on luonut mielikuvan niin sanotusta kansainvälisestä yhteisöstä. Ei sellaista ole olemassa. On vain kapitalistien yleismaailmaallisia järjestöjä. Ihmiskunta todella tarvitsee toimivan kansainvälisen yhteisön kapitalistihallitusten yhteistyöjärjestöjen tilalle.
Maa, vesi ja ilma ovat jakamattomia kokonaisuuksia, joiden yksityisomistus on ajatuksenakin järjetön. Kuitenkin kapitalismi perustuu ratkaisevasti muun muassa maapohjan yksityiselle omistamiselle.
Poliittiset vasemmistot keskustelevat usein maailman epäkohdista. Vasemmistolaisuudella saatetaan kyetä korjaamaan kapitalismin aiheuttamia tuhoisia seurausilmiöitä, mutta parlamentaarinen vasemmisto ei pyri eikä kykene periaatteellisiin, vallankumouksellisiin prosesseihin. "Vasemmistolaisuus lastentautina kommunismissa" (V.I. Lenin). Todellinen vastaus uusliberalismille ja kapitalismille on sosialismi. Kommunistit voivat toki tehdä yhteistyötä todellisten vasemmistopuolueiden ja muiden poliittisten oppositioryhmien kanssa.
Eräänlaista globaalia "vasemmistoa" edustaa ATTAC-liike, joka myöntää muutamia maailmankapitalismin aiheuttamia epäkohtia, mutta ei kuitenkaan aseta itse kapitalismia kyseenalaiseksi. Maailma on niin vaikeassa sairauden vaiheessa, etteivät siihen tehoa sellaiset miedot lääkkeet, joita ATTAC ehdottaa.
Vasemmistopolitiikan hyödyttömyys perustuu ratkaisevasti siihen, että siinä pyritään muutoksiin "laillisuuden" tietä. Kapitalistisen yhteiskunnan lainsäädäntö on kuitenkin pääsääntöisesti rakennettu siten, että se tekee oman vallankumouksellisen muuttamisensa mahdottomaksi.
Kommunistit voivat osallistua kapitalistisen valtion vaaliprosesseihin saadakseen äänensä kuuluville, mutta hallituspolitiikkaan ei pidä osallistua edes välillisesti. Kokemus on osoittanut, että se tuhoaa aatteen ja puolueen. Todellisia vaikutusmahdollisuuksia ei kuitenkaan ole. Suuressa osassa maailmaa ymmärretään entistäkin paremmin, että kommunistien täytyy saada se todellinen valta, mikä tieteelliselle maailmankatsomukselle on välttämätöntä ihmiskunnan tulevaisuuden nimissä.
Vallankumous koostuu ainakin kahdesta vaiheesta. Kapitalististen hallinnollisten rakenteiden murtaminen ja vallan siirtäminen kapitalisteilta kansoille on yksi vaihe. Toimivan sosialismin toteuttaminen on seuraava vaihe, jossa tähän mennessä on ollut erityisiä ongelmia. Ne eivät tule olemaan ylipääsemättömiä. Ihminen pystyy melkein mihin vaan, kun haluaa. Ihminen pystyy esimerkiksi korvaamaan aikansa eläneen parlamentaarisen edustusjärjestelmän demokratian toteutumisen kannalta matemaattisesti optimaalisella neuvosto-organisaatiolla.
Kuulee kysyttävän, mihin kommunistit saamaansa valtaa tulevat aikanaan käyttämään. Valtakysymys ratkennee aikanaan itsestään. Itsetoimivassa sosialismissa valta annetaan takaisin kansalaisille, perustasolle, josta se on lähtöisinkin.
Sosialististen vallankumousten kansallinen toteuttaminen on vaikeutunut suurpääoman liikkeiden niin sanotun vapaan kaupan puitteissa tapahtuneen vapauttamisen ja siitä seuranneen pääoman globaalin keskittymisen vuoksi.
Luokkavastustaja on yleensä oman maan rajojen ulkopuolella. Ylikansalliset pääoman organisaatiot ja niiden poliittiset rakenteet ovat usein kansalaisten ulottumattomissa. Niitä ei tavoiteta laillisin eikä laittomin keinoin.
Irtautuminen ylikansallisen pääoman holhouksesta ja imperialistisen kahleiden katkominen lienevät tällä hetkellä suurimmassa osassa maailmaa ajallisesti ensisijaisia luokkataistelun vaiheita.
Kuulee sanottavan, että vallankumouksen tulisi tapahtua "laillista" tietä. Se on mahdottomuus. Kapitalistisen valtion lainsäädäntö on rakennettu automaatiksi, suojaamaan itse itseään. Niin sanottuja laillisiakin menettelytapoja voidaan vallankumouksen edistämisessä käyttää, mutta varsinainen vallankumous toteutuu vain väellä ja voimalla, laeista piittamatta.
Ei lakeja tarvitse kunnioittaa. Eiväthän suomalaiset eivätkä ilmeisesti muutkaan eurooppalaiset porvarihallitukset ole epäröineet kansallisten perustuslakien rikkomista esimerkiksi EU-kytkentään liittyvissä toimissaan.
Maailman ainoa "laillinen" vallakumous tapahtui aikanaan Chilessä. CIA murskasi sen heti. Kapitalisti ei koskaan luovu vallastaan minkäänlaisten vaalien perusteella. Vuonna 2002 CIA manipuloi vallankaappauksen Venezuelassa, koska demokraattisessa järjestyksessä valittu suosittu presidentti ei ilmeisesti ehtinyt ajoissa suojautua.
Onko olemassa ainoatkaan kansainvälisoikeudellista lakia, jota sotilasliitto NATO ei olisi rikkonut?
Marraskuussa 2002 NATO:n kokous Prahassa ja vuonna 2003 Istanbulissa hakivat laajaa oikeutusta sodan aloittamiselle missä tahansa ja milloin tahansa. Sama toistui Riikassa marraskuussa 2006.
VAROVAISTA OPTIMISMIA ILMASSA.
Yhdeksänkymmenluvun alussa sosialismi ja kommunismi kärsivät vakavan takaiskun. Edistyksellisiä puolueita ja ryhmittymiä hajosi.
Myös perinteinen parlamentaarinen politiikka on taantunut. Siitä ovat demokratian rippeetkin kadonneet. Oikeistolainen uusliberalismi ilman vasemmisto-oppositiota ei ole mitään politiikkaa. Ilman vasemmistoa ei voi olla oikeistoakaan. Parlamentaariset puolueet edustavat käytännössä kaikki porvarillista ideologiaa. Politiikasta on tullut lähinnä viihteellistä hiekkalaatikkoleikkiä. Ei ihme, ettei politiikka kiinnosta kansalaisia.
Yhteiskunnallisten toimintojen yksityistäminen johtaa yhteiskunnan demokraattisen päätöksenteon elinten merkityksen häviämiseen. Kuitenkin yksityistämisen puolustajat puhuvat suureen ääneen demokratiasta. Absurdia.
Rajut mielenosoitukset ja protestit maailmankapitalismin eri organisaatioiden kokousten yhteydessä osoittavat, että ainakin osa teollistuneiden kapitalististen maiden kansalaisista ymmärtää kolmannen maailman kurjistuvan aseman ja kantaa siitä huolta. Hyvä niinkin, mutta pelkät protestit eivät riitä. Kokemus on moneen kertaan osoittanut, että esimerkiksi pelkkä rahallinen apu köyhyysalueilla ei toimi. Se johtaa usein entistäkin pahempaan köyhtymiskierteeseen. Tarvitaan sosialistista teoriaa ja tavoitteenasettelua
Sosialismin voimia ollaan kokoamassa uudelleen. Maailmanlaajuisesti on syntynyt suuri määrä uusia kommunistisia puolueita. Olemassaolevien kommunististen puolueiden ja ryhmittymien toiminta on aktivoitunut ja jäsenmäärät kasvaneet.
Maailman poliittiset tuulet ovat kääntymässä. Yhä laajemmalti ymmärretään uusliberalistisen taantuman tuhoisuus.
Huhtikuussa 2001 Vietnamin kommunistisen puolueen yhdeksänteen kansallisen kongressiin osallistuivat kutsuvieraina Kiinan kommunistinen puolue, Laosin Kansan Vallankumouksellinen Puolue, Kuuban kommunistinen puolue, Korean Työväenpuolue sekä Kambodzan kansanpuolue. Näillä puolueilla on todellista voimaa ja valtaa. Vastoin valtamedian antamaa kuvaa puolueet ovat elinvoimaisia ja niiden jäsenmäärät ja aktiviteetit ovat voimakkaasti kasvaneet.
Myös kapitalistisissa maissa kommunismi etenee. Varsinkin suurten kapitalististen valtioiden kommunististen puolueiden poliittinen painoarvo on viime vuosina kasvanut tuntuvasti. Erityismaininnan ansaitsevat Kanadan, Intian ja Australian puolueet.
Kesäkuussa 2001 pidettiin Ateenassa laaja kommunististen puolueiden kokous teemana "Kommunistit, työläiset ja ammattiyhdistysliike". Kokoukseen osallistui 54 puoluetta 41 maasta. Kokoukseen tuli tervehdyksiä kaikkialta maailmasta. Kreikan kommunistinen nuorisoliitto järjesti Ateenassa syyskuussa 2002 massiivisen maailman nuorisojärjestöjen kokouksen.
Myönteiseksi katsottavia prosesseja on meneillän myös geopoliittiselta kannalta.
Shanghai Cooperation Organization -järjestön syntyminen kesäkuussa 2001 ja aktivoituminen vuosina 2002 - 2008 osoittavat, että amerikkalainen kuvitelma yksinapaisesta maailmanjärjestelmästä voidaan unohtaa.
Kiina, Venäjä, Kazakstan, Tadzikistan. Kirgistan ja Uzbekistan ja ovat liittyneet tähän taloudelliseen, poliittisen ja sotilaalliseen yhteistyöjärjestöön, joka kattaa suuren osan Euraasian pinta-alasta ja neljänneksen maailman väestöstä.
Sotilaallisesti sopimus tähtää omiin puolustusjärjestelmiin ja hylkää amerikkalaisen yksipuolisen ydinasejärjestelmän kehittämissunnitelmat.
Tapahtumat Yhdysvalloissa syyskuussa 2001 merkinnevät kapitalismin kuolinkouristuksia. Maailmankapitalismi vastaa tähän sinänsä tuomittavaan terrori-iskuun väkivallalla ja kansalaisoikeuksien rajoittamisella, jotka puolestaan murentavat niin sanotun "länsimaisen demokratian" perusrakenteita.
Tiellä kohti uudenlaista maailmaa ja sosialismia on tapahtunut myönteinen käänne.
Ensimmäinen vaihe on imperialismin tuhoaminen. Vuosien 2001 - 2008 amerikkalaisagressiot ja uhkailut lähes koko maailmaa kohtaan ovat synnyttäneet ennenäkemättömän laajan anti-imperialistisen rintaman.
Myös porvarilliset ihmiset ovat havahtuneet ajattelemaan.
Rikkaiden teollistuneiden valtioiden aseelliset agressiot erilaisin tekosyin maailman köyhiin valtioihin ovat saavuttaneet mittasuhteet, joita tavallinen kansalainen ei enää missään voi hyväksyä.
Kansalaisten mielipiteet ja kapitalististen hallitusten toimet ovat maailman mitassa jyrkemmässä ristiriidassa kuin koskaan.
Vuosina 2002 - 2007 on erityisesti Etelä-Amerikassa meneillään vallankumouksellisia prosesseja, jotaka saattavat johtaa työväenvaltioiden syntymiseen. Tulevat työväenvaltiot ovat edesmenneisiin itäeurooppalaisiin sosialismeihin nähden sikäli paremmmassa asemassa, että niitä enää ulkoapäin uhkaa vahva maailmankapitalismi, vaan päivä päivältä poliittisesti ja taloudellisesti heikompi maailmankapitalismi, jonka jäänteet eivät tule muodostamaan vakavaa ulkoista vaaraa sosialismeille.
Mailmankapitalismi menettää alueellista otettaan asteittain. Mm. Zimbabwe, Argentiina sekä monet Itä-Euroopan maat ovat vuosina 2002 - 2009 kääntäneet selkänsä IMF:lle ja muille maailmankapitalismin järjestelmille.
Vuosina 2002 - 2008 Yhdysvaltain psyykkisesti sairaan presidentin johtama mielipuolinen maailmanvalloituspolitiikka on yhdistänyt suuren osan maailman kansoista imperialismin vastaiseen taisteluun, jota USA vähiin käyvine liittolaisineen ei voi voittaa.
Kapitalististen vallanpitäjien itsensä suojelemiseksi laatimia lakeja ja säännöstöjä ei ole enää mitään syytä kunnioittaa meillä eikä muualla. Aikamme tunnus: "Kansalaistottelemattomuus on kansalaisvelvollisuus".
Intiassa on jatkuvia väkivaltaisia yhteenottoja erilaisten kommunististen ryhmittymnien ja hallitusvallan välillä. Intiassakin prosessi on ilmeisesti peruuttamaton. Aseellista kansalaisvastarinaa ei kyetä nujertamaan. Siten ainoa mahdollinen lopputulos pitkällä tähtäimellä on työläisten voitto
Vuosina 2003 - 2009 näyttää Etelä-Amerikassa olevan muotoutumassa anti-imperialistinen valtiollinen rintama akselilla Kuuba-Venezuela-Brasilia-Argentiina-Ecuador-Bolivia.
NATO:n sisäiset erimielisyydet antanevat osaltaan toivoa maailmalle. Järjestön hajoaminen olisi varmaan parasta, mitä ihmiskunnalle voi tällä näkymällä tapahtua.
Yleismaailmallinen protestioperaatio Irakin sotaa vastaan helmikuun puolivälissä 2003 onnistui yli odotusten. Tällaiset liikevoimat ovat varmasti tulleet jäädäkseen. Internet helpottaa suuresti anti-imperialististen ja sosialististen voimien yhteistyötä koko maailman mitassa.
Maailman sitoutumattoman liikkeen (Non-Aligned Movement, NAM) kokous Malesiassa helmikuussa 2003 saattoi muodostua historiallisesti myönteiseksi tapahtumaksi. USA ja sen imperialistinen politiikka tuomittiin Kuala Lumpurissa. Etelä-Afrikan presidentti avasi kokouksen sanomalla, että "tärkein tehtävämme on taistelu multilaterlismin puolesta unilateralismia vastaan sekä kansainvälisen hallintojärjestelmän demokratisoiminen."
ASEAN-valtiot ja Venäjä allekirjoittivat Phnom Penissä 19.6.2003 rauhan, turvallisuuden ja alueellisen kehityksen yhteistyöjulistuksen. Tämä julistus on jälleen yksi elementti anti-imperialistisen valtiollisen ritaman muotoutumisessa Yhdysvaltain maailmanhegemoniapyrkimyksiä vastaan.
Shanghai Cooperation Organization järjesti elokuussa 2003 massiivisia sotaharjoituksia sekä Euroopassa että Aasiassa. Se merkinnee, että mm. Kiinalla ja Venäjällä ei ole harhakuvitelmia NATO:n todellisista tarkoitusperistä.
Elokuussa 2003 itäeurooppalainen kollektiivinen turvallisuusorganisaatio (Collective Security Treaty Organization) - Venäjä, Valko-Venäjä, Armenia, Kirgizstan, Kazakstan ja Tazikistan - suunnittelivat pikaisia toimia yhteisen sotilaallisen valmiutensa kohottamiseksi Yhdysvaltojen ja NATOn kasvavaa uhkaa vastaan. Venäjän asevoimien tukikohtia on tarkoitus perustaa turvallisuuskollektiivin muihin jäsenmaihin.
Vuosina 2003 - 2009 kansalaisvastarinta miehitetyssä Afganistanissa, miehitetyssä Irakissa ja miehitetyssä Palestiinassa saivat uusia voimakkaita muotoja.
Vuonna 2009 maailmankapitalismin köyhdyttämän kolmannen maailman tila olisi täysin toivoton, ellei sosialististen maiden - erityisesti Kiinan ja Kuuban - maakohtaiset kaupalliset ja poliittiset suhteet ja keskinäiset yhteistyö- ja kehitysprojektit sekä oikean reilun kaupan periaatteet kolmannen maailman valtioiden kanssa toisi köyhille maille ja kansoille toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Sitoutumattomien maiden liikkeen (Non-Aligned Movement Nations) yleiskokous YK:n 59. yleiskokouksen rinnalla syys-lokakuussa 2004 antoi vahvoja viitteitä siitä, että YK:n on pakko muuttua siten, että kolmannen maailman vaikutusmahdollisuudet maailmanjärjestössä lisääntyvät olennaisesti.
Kesäkuussa 2005 G-77 -valtioiden kokouksessa Qatarissa vaadittiin YK:n toiminnan palauttamista oikeille raiteilleen sekä kehityksen tasapainottumista koko maailman mitassa.
Vuonna 2006 järjestettiin eri puolilla maailmaa, Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa maailman kuudes sosiaalifoorumi (The 6th World Social Forum) uusliberalismia, globalisaatiota ja kehitysmaiden edelleen lisääntyvää velkaantumista vastaan. Foorumiin osallistui noin yli 100 000 valtuutettua.
Marraskuussa 2006 pidettiin Lissabonissa maailman kommunististen puolueiden vuotuinen konferenssi.
Maaliskuussa 2008 pidettiin Ateenassa Euroopan unionin kommunististen puolueiden kokous.
Elokuussa 2008 pidettiin SCOn huippukokous Tadzikistanin pääkaupungissa Dushanbessa voimakkaasti anti-imperialistisessa ilmapiirissä.
Kesäkuussa 2009 pidettiin Venäjän Jekateringburgissa SCOn huippukokous ja BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) huippukokous. Yhdysvaltoja tai Euroopan unionin maita ei kutsuttu edes vieraiksi.
Neokolonialismi ja imperialismi kohtaavat vastavoimia.
Latinalainen Amerikka.
Venezuela. Hugo Chavezin vaalivoitto elokuussa 2004 oli raskas isku Venezuelan öljyvarantoja havittelevalle maailmankapitalismille. Venezuela toki myy öljyä, mutta oikeaksi katsomaansa hintaan.
Argentiina katkaisi 17.8. 2004 neuvottelut maailman valuuttarahaston (International Monetary Fund, IMF) kanssa sovittamattomilta näyttävien erimielisyyksien vuoksi.
Aikaisemmin kuluvana vuonna Kuuba ja Karibian valtioiden yhteisö CARIOCOM, Venezuela, Argentiina, Brasilia ja Bolivia keskustelivat mahdollisuudesta yhteisen anti-imperialistisen liittouman muodostamiseksi.
Joulukuussa 2004 Venezuelan presidentti Hugo Chavez ilmoitti suuunitelmista anti-imperialistisen Etelä-Amerikan unionin perustamisesta Afrikan unionin periaatemallin mukaisesti.
Vuonna 2006 sekä Nicaraguassa että Ecuadorissa valittiin vaaleilla anti-imperialistisiksi luonnehdittavat presidentit.
Huhtikuussa 2007 pidettiin Venezuelassa ALBA-huippukokous, johon osallistuivat jäsenmaat Kuuba, Venezuela, Bolivia ja Nicaragua sekä muita latinalaisen Amerikan maita tarkkalijoina. Tammikussa 2008 ALBAan liittyi pieni Karibian alueen saarivaltio Dominica. Elokuussa 2008 ALBAan liittyi Honduras. Huhtikuussa 2009 ALBAan liittyivät Keski-Amerikan saarivaltiot Antigua/Barbados ja Saint Vincent ja Grenadiinit. Kesäkuussa 2009 ALBAan liittyi myös Ecuador.
Joulukuussa 2008 pidettiin Brasiliassa Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtioiden laaja huippukokous, jonka teemaana oli imperialismin ikeestä irtautuminen.
Aasia.
Shanghai Cooperation Organization, SCO.
Huhtikuussa 2004 Intia ilmoitti halukkuutensa osallistua SCO:n toimintaan vaikeutuneen kansainvälispoliittisen tilanteen vuoksi.
Sotilaallisessa mielessä NATO saattaa pitkällä tähtäimellä saada vastaansa Venäjän, Kiinan ja Intian asevoimien yhdistyneen potentiaalin.
Elokuussa 2004 SCO piti korkean tason sotilaallisen kokouksen Pekingissä. Järjestöön kuuluvat tällä hetkellä Kiina, Venäjä, Kazakstan, Kirgistan, Tadzikistan ja Uzbekistan.
Joulukuussa 2004 Venäjä, Kiina ja Intia ilmoittivat aikeistaan järjestää vuonna 2005 kolmikantahuippukokous vastustaakseen Yhdysvalatain maailmaherruuspyrkimyksiä.
Lokakuussa 2005 SCO:n huippukokouksessa Moskovassa sovittiin korkealla tasolla euraasialaisen yhteistyön kehittämisestä kaikilla elämänalueilla, myös sotilaalliesti. Tarkkailijajäsenet Iran, Pakistan, Intia ja Mongolia ilmoittivat kiinnostuksestaan varsinaiseen jäsenyyteen tai ainakin kiinteämpään yhteistyöhön. Tämä suuntaus jatkui edelleen vv. 2008/2009.
Afrikka.
Vuonna 2004 Libyan ideoima Afrikan unioni on kehittynyt nopeasti. Sen elimet toimivat jo konkreettisesti.
Afrikan unioni nauttii sekä Afrikan valtioiden hallitusten että kansojen laajaa kannatusta.
Afrikan unionin kehittymisen myötä imperialististen ja uuskolonialisisten voimien mahdollisuudet Afrikan uudelleen valtaamiseen vähenevät olennaisesti.
AU puolustaa mm. Zimbabwen itsemääräämisoikeutta. Afrikan unionin ja sen jäsenvaltioiden tiedustelupalvelut ovat onnistuneet ehkäisemään ainakin yhden Zimbabween kohdistetun lännestä käsin johdetun vallankappaustyrityksen.
AU on lähettänyt omia joukkojaan Sudaniin Darfurin kriisin käsittelemiseksi. Afrikan unioni ilmaisee tällä tavoin, että läntistä "apua" ei Afrikassa tarvita.
Sosialismi maailmassa.
Vuonna 2008 näytti ilmeiseltä, että Itä-Euroopan sosialismien romahtamisen jälkeen muualla maailmalla olevat sosialistiset valtiot vastoin valtamedian levittämiä mielikuvia eivät ole vain säilyneet, vaan niissä on tapahtunut jopa voimakasta edistystä kaikilla elämänalueilla. Korean demokraattinen kansantasavalta, Libyan sosialistinen arabitasavalta, Kiinan kansantasavalta, Laosin demokraattinen kansantasavalta, Vietnamin sosialistinen tasavalta ja Kuuban sosialistinen tasavalta ovat edistyneet taloudellisesti ja solmineet vahvoja ja merkityksellisiä liittosuhteita.
Vuoden 2009 helmikuussa pidettiin Brasiliassa maailman kommunististen ja työväenpuolueiden kokous.
KOMINFORM
SANOTTUA
"Maailmankaikkeus kuuluu niille, jotka ainakin jossain määrin ovat päässeet perille sen luonteesta" (Carl Sagan).
"Mikäli kaikki olisi sitä, miltä näyttää, ei tiedettä tarvittaisikaan" (Karl Marx).
"Ennen meillä oli tiedettä ja tieteenfilosofiaa. Nyt on vain tiedettä" (Wolfgang Pauli).
Tuntemattomien ajattelijoiden toteamuksia:
"Kaikki uusi tehdään aluksi naurunalaiseksi. Sen jälkeen sitä vastustetaan raivokkaasti. Sitten se hyväksytään itsestäänselvyytenä". Sosialismikin on tällainen uusi asia.
"Mikäli ihmiskunta yleensä selviytyy hengissä kaikentuhoavasta maailmankapitalismista ja siihen liittyvästä lapsellisesta porvarillisesta kulttuurista, tälle ajanjaksolle tullaan myöhemmässä historiankirjoituksessa nauramaan uskomattoman typeryyden aikakautena."
"Vapaus on asiantuntemusta"
"Ilman kansanarmeijaa ihmisillä ei ole mitään" (Mao Tse Tung)
"Yritys ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia yksinkertaisella parlamentaaristyyppisellä oikea-vasen -akselilla on ajatuksena lapsellinen. Politiikassa vaikuttavat kaikki ulottuvuudet ja niiden monimutkiaset vuorovaikutussuhteet" Mm. monet läntisistä poliittisista järjestelmistä poikkevat aasialaiset hallintotavat edustavat usein korkeampaa ajattelun tasoa. Se, että lännen propagandakoneistot pitävät niitä kehittymättöminä osoittaa ainoastaan sen, että läntisen maailman poliittisen eliitin keskinkertaisuus on maailmanhistoriassa vertaansa vailla" (Heikki Sipilä).
Meneillään olevat sodat eivät ratkaise kapitalismin sisäisiä ristiiriitoja. Tarvitaan geopoliittista taistelua, mutta myös luokkataistelua. Aiheesta enemmän englanniksi:
http://communities.msn.com/realworldsocialism
KOMINFORM