DEMOKRATIAN JÄRJESTELMÄKRIISI. LÄNTINEN MAAILMA TAANTUU POLIITTISESTI KESKIAIKAAN.
KANSALAISLIIKKEIDEN MÄÄRÄN VOIMAKAS LISÄÄNTYMINEN KUVASTAA DEMOKRATIAVAJETTA.
ILMAN TEORIAA JA IDEOLOGIAA EI KUITENKAAN PÄÄSTÄ ETEENPÄIN.
___________________________________________________________________
Yhtiöiden maailmassa vaaleilla ei ole merkitystä.
Olemme tottuneet kutsumaan perinteisiä edustuksellisia järjestelmämalleja demokratioiksi. Tämä käsitys ei enää vastaa todellisuutta.
Todellinen poliittinen valta on siirtynyt demokraattisesti valituilta elimiltä suurpääomalle. Työvoiman, tavallisten kansalaisten ja pienyrittäjien äänet yhteiskunnassa on vaimennettu. Kansanvallan sijasta maailmaa hallitsevat monikansalliset suuryhtiöt. Niiden omistus keskittyy yhä harvempiin käsiin.
Vaalien merkitys on katoamassa. Demokratian tulee sisältää muutakin kuin oikeuden äänestää vaaleissa, joilla ei ole todellista merkitystä.
Rahavalta on lähes täydellisellä mediamonopolillaan muuttanut vaalit ja koko politiikan farssiksi. Ihmiskunta on poliittisesti palaamassa keskiaikaan. Tuolloin feodaaliylimysten valta perustui läänityksiin ja maanomistuksen - nyt poliittinen valta rakentuu vastaavasti päättäjien rahallisten omistusten pohjalle.
Parlamentaaristyyppiset järjestelmät eivät ole enää edes demokratian irvikuvia. Parlamentarismin kaavun alla harjoitetaan oikeistolaista uusliberalistista politiikkaa, joka ei ole mitään politiikkaa. Poliittiset vasemmistot on käytännössä eliminoitu.
Kansalaisten valitsemien edustuselinten sijasta todellista valtaa käyttää suurpääoman ohjastama virkakoneisto sekä kansallisilla että ylikansallisilla tasoilla.
Vaaleissa ehdokkaat asetetaan puoluetoimistoissa ja niiden kesken kaukana perustasosta. Vain järjestelmän kannattajat hyväksytään ehdokkaiksi. Todellista oppositiota ei sallita. Opposition katoamisen myötä ovat hävinneet demokratian rippeetkin. Niin sanotut "vapaat vaalit" järjestetään manipuloidun ehdokasasettelun ja sopivien ehdokkaiden massiivisen monopolimediapropagandan tuella. Näin tapahtuu jopa yli valtionrajojen.
Todellinen kansanvalta on mahdollista toteuttaa vain ruohojuuritasoon perustuvan alueellisen edustuksen keinoin. Vaaleista tulee demokraattiset vasta, kun kansalaiset itse nimittävät myös ehdokkaat.
Tavoitteena on työläisten yhteiskunta. Työläisvaltio toimii parhaiten alueellisten neuvostojen kautta. Neuvostojen toiminnassa ylempi edustusjärjestelmän taso on poliittisessa ja juridisessa vastuussa perustason edustuselimille.
Yleismaailmallisella tasolla YK:n sanotaan edustavan kansoja. Se ei ole totta. YK edustaa hallituksia, jotka pääsääntöisesti eivät edusta kansaa.
Poliittinen valtapyramidi seisoo nykyisin kärjellään. Meidän tehtävämme on kääntää pyramidi kannalleen. Heimoyhteiskunnissa pätevimmät valittiin johtajiksi. Hyvin suunnitellussa modernissa neuvosto-organisaatiossa tämä on mahdollista myös nykymaailmassa.
Kapitalismi on saavuttanut imperialistisen vaiheen, jossa se on muotoutunut kaiken kattavaksi tuhovoimaksi. Kapitalismista päästään eroon ainoastaan sosialistisen vallankumouksen kautta. Muita realistisia vaihtoehtoja ei ole toistaiseksi esitetty.
Tuotannonvälineet on maailmanlaajuisesti saatettava työläisten hallintaan. Osakkeilla ja optioilla keinottelun tulee täydellisesti loppua. Pienyritysten toiminta voi toki jatkua, mutta omistusten keskittyminen on estettävä lainsäädäntöteitse.
Porvarillisissa piireissä saatetaan myöntää meneilään oleva demokraattisesti valittujen elinten vallan väheneminen.
Korvikkeeksi esitetään usein sitä, että kuluttaja voi vaikuttaa valitsemalla tuotteet ja tavaroiden tai palveluiden tuottajan. Ajatus on lapsellinen jo siitä syystä, että eihän tyhminkään ihminen elä pelkästään tavaran maailmassa. Sitäpaitsi tuotannon ja kaupan keskittyminen vie kokonaan pohjan moiselta spekulaatiolta. Monopolikapitalismissa kilpailu vähenee kaiken aikaa ja loppuu aikanaan kokonaan. Kuluttajan valinnoilla ei ole vähäintäkään poliittista merkitystä eikä juuri kaupallistakaan merkitystä, sillä kapitalistinen tuotantojärjestelmä on ensisijassa spekulatiivinen voitontavoittelusysteemi ja vasta toissijaisesti tuotantojärjestelmä.
Kapitalismia ei voi kumota keskustelemalla eikä parlamentaarisin vaalimenettelyin. Porvarivaltioiden lainsäädäntö pitää sisällään järjestelmän muuttamattomuuden. Siksi tiellä kohti sosialismia ja uudenlaista lainsäädäntöjärjestelmää tarvitaan myös laittomia menettelytapoja.
Kaikki valta neuvostoille! Työläis- ja paikallisneuvostojen lisäksi tarvitaan työläisten järjestäytymistä ylikansallisiksi ammattiliitoiksi.
Yhteiskuntamuodostumat seuraavat toisiaan tietyssä järjestyksessä.
Tämä hahmotelma on kuvaileva ja periaattellinen. Käytännössä asiat ovat mutkikkaampia ja monenlaiset poikkeamat ovat mahdollisia.
Yhteiskuntamuodostumat seuraavat toisiaan tietyssä järjestyksessä, ei deterministisesti, vaan ihmisen tietoisen toiminnan tuloksena.
Demokratian tulee laajeta ihmisen tietoisuuden avartuessa.
Demokratian pitää laajentua myös teknistyneen maailman demokraattisen hallinnan kannalta. Demokratian kehitysmahdollisuudet riippuvat ratkaisevasti organisaatiomallista.
Yhteiskuntamuodostumien historiallisen organisoitumisen pääpiirteitä. Geometrinen hahmotelma.
1. Heimoyhteiskunta.
Heimot valitsevat päälliköikseen johtajanominaisuuksiltaan pätevimmät henkilöt. Järjestelmä on demokraattinen. Voidaan puhua esikommunismista. Pääasiallisin omistusmuoto on yhteisomistus. Heimoyhteiskuntien maailmaa voidaan kuvata erillisten kannallaan seisovien pyramidien saaristolla.
2. Valtio.
Heimoyhteisöt yhdistyvät valtioiksi, jotka pääsääntöisesti ovat monarkioita. Vallan tavalla tai toisella hankkinut kuningas hallitsee maataan itsevaltiaasti. Kuningas omistaa maan ja jakaa sitä läänityksinä. Valta periytyy. Demokratiaa ei ole. Yksinvaltiuden geometrinen muoto on kärjellään seisova pyramidi.
3. Feodaalidemokratia.
Kuninkaat ovat joutuneet luovuttamaan osan vallastaan feodaaliylimystölle. Päätöksenteko tapahtuu neuvotteluprosessissa kuninkaan ja sääty-yhteiskunnan ylimmän edustuselimen, feodaaliparlamentin kanssa. Kuninkaan valta periytyy edelleen. Kolmiot seisovat edelleen kärjellään, mutta kärki on hiukan lytistynyt.
4. Porvarillinen demokratia.
Kuninkaat ovat joutuneet luopumaan todellisesta vallasta. Poliittinen päätösvalta on juridisesti siirretty yleisillä vaaleilla valituille parlamenteille. Järjestelmä on aluksi edistyksellinen. Valtioiden valtapyramidit näyttäisivät seisovan jälleen kannallaan.
Porvarillisessa yhteiskunnasssa vallitsee yksityisomistus. Valtiollinen maanomistus on muuttunut yksityisiksi tai julkisiksi rahallisiksi arvoiksi.
Demokraattinen tilanne kestää kuitenkin vain lyhyen aikaa. Teollistumisen edetessä ja rahatalouden merkityksen kasvaessa maailmanlaajuisesti kasautuvan pääoman valta on ohittanut demokraattisesti valittujen elinten poliittisen merkityksen. Poliittiset valtapyramidit hajoavat tai muuttuvat muodoltaan epämääräisiksi.
5. Imperialismi.
Ylikansalliset teollisuus- ja rahalaitokset ja yleismaailmalliset rahoitusjärjestelmät hallitsevat koko maailmaa. Parlamenteilla eikä muillakaan demokraattisesti valituilla elimillä ei ole merkitystä. Maailmanlaajuinen valtapyramidi on kärjellään. Samalla ylikansallisen pääoman diktatorinen valta alkaa sortua sisäisiin ristiriitaisuuksiin, keinotteluun ja byrokratiaan.
6. Sosialismi.
Yksityisyyteen ja yksityisomistukseen perustuva kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä on pakko lopettaa. Varallisuuserojen räjähdysmäinen kasvu aiheuttaa väkivaltaisia ristiriitatilanteita koko maailman mitassa. Imperialistinen yritys kasvattaa tuotantoa rajattomasti sortuu omaan laskennalliseen mahdottomuuteensa.
Etenkin maan yksityisomistus on välttämätöntä palauttaa esikommunismin kaltaiseen tilaan, yhteisomistukseen. Maa, ilma ja vesi ovat jakamattomia kokonaisuuksia.
Sosialistisessa yhteiskunnassa valtaa käyttää kansalaisten suuri enemmistö. Tällainen vallankäyttö ei ole mahdollista ilman neuvosto-organisaatioita. Poliittisen vallan perustana ovat ruohonjuuritason neuvostot. Poliittisen järjestelmän geometrinen muoto suuri kannallaan seisova pyramidi, jonka sisällä on paljon pieniä pyramideja. Neuvostojärjestelmällä on poliittisen vallan lisäksi myös taloudellinen valta kaikissa tärkeimmissä asioissa.
Nevosto-organisaation matemaattinen malli voidaan periatteessa rakentaa Kiinan Kansantasavallan mallin mukaisesti:
Kortteli- tai kyläneuvostot 100 henkilöä kohden, kaupunki- tai taajamaneuvostot 1000 henkilöä kohden, kaupunkineuvostot 10 000 henkilöä kohden, alueneuvostot 100 000 henkilöä kohden, piirineuvostot 1 000 000 henkilöä kohden, suurpiirineuvostot 10 000 000 henkilöä kohden, valtio- tai osavaltioneuvostot 100 000 000 henkilöä kohden, mannerneuvostot 1000 0000 000 henkilöä kohden.
7. Kommunismi.
Kommunismi on teoreettinen tavoite, jossa organisaatiota ei lainkaan tarvita. Ihmisten tietoisuus ja moraali ovat niin korkella tasolla, että monimutkainen poliittinen päätöksentekoprosessi on tarpeeton.
****
Armeijoiden hallinto- ja komentomallit heijastavat on vastaavasti erilaisia yhteiskunnan kehitysvaiheita. Palkka-armeija, varusmiesarmeija ja kansanarmeija ovat erilaisia. Niistä alkeellisin on feodaaliajalta peräisin oleva palkka-armeija. Palkka-armeija on sittemmin otettu uudelleen käyttöön "kehittyneissä" kapitalistisissa yhteiskunnissa. Demokratian kannalta ylintä tasoa edustaa kansanarmeija.
KOMINFORM